Villeintä verbaaliviiksien väpätystä
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Seurassa surkeiden neulasten

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Seurassa surkeiden neulasten   La Maalis 22, 2014 11:11 pm

// Toivottakaamme tervetulleiksi Nomi seuralaisenaan Tuiskutassu. :3

Sinitaivas

Armas ruskeaturkkinen soturimme hiipi eteenpäin äänettömin askelin pimeässä metsässä. Ja jälleen reviirin rajojen väärällä puolella, tällä kertaa Yöklaanin puolella. Armas naapuri epäilytti valoklaanilaista niin paljon, ettei vain voinut luottaa tämän kunnollisuuteen ja kurkistusreissu oli paikallaan. Tällä kertaa Sinitaivas oli yksin, Hunajatassua tai ketään muutakaan hän ei tarvinnut pelkkään uteliaaseen retkeen ja olihan se aina parempi, jos oli vain oma turkki huolehdittavana. Ei sattuisi ikäviä haavereita, jos jotain jättäisi huomaamatta.

Turkki oli ikävästi liimautunut naaraan ihoon, surkeiden havupuiden tiputtaessa ainoat saalistamismenetelmänsä, vesipisarat, jonkun epäonnisen päälle. Vaikkeivat ne pisarat olleetkaan niin kamalia itsessään, Sinitaivas oli hyvin äkäisen oloisen, ainakin sisältään. Vesi ei todellakaan ollut soturin elementti.

Vaikka naaraan motiivi sen itsensä mielestä olikin kultainen, ei se auttaisi, mikäli armaan, mutta vihamielisen naapurin jäseniä saapuisi paikalle tätä suurta ihmettä todistamaan. Niinpä naaras oli varovainen, kulki ääneti kuin kevyin hiiri, mutta märkänä kuin märin merijellona. Harmaatäpläinen naaras voivotteli mielessään sitä ikävää tosiasiaa, että oli valinnut kulkureitikseen juuri sen alueen, jonka puut olivat pisteliäitä ja joista ei saanut minkäänlaista ponnistuspintaa, ellei halunnut tulla sitten siiliksi, joka olisi ollut perin ikävä vaihtoehto.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   La Maalis 22, 2014 11:53 pm

// Täältä tullaan :)

Tuiskutassu oli lähtenyt taas kerran yksinään tutkimaan klaanin alueita, hän ei halunnut ketään mukaan vahtimaan oppilaan touhuja. Hyvällä onnella oppilas voisi löytää, jotakin saalistettavaa, jonka voisi viedä sitten leiriin. Naaras ei ollut koskaan käynyt täällä, joten tästä tulisi jännittävää.

Tuiskutassu käveli varovaisesti, jotta ei pelottaisi mahdollisia saaliita pois. Onnekseen oppilas huomasi erään puun vieressä hiiren, joka nakerteli siementä. Harmaaturkkinen naaras laskeutui vaanimisasentoon, onneksi hiiri ei ollut huomannut, häntä vielä. Tuiskutassu otti muutaman varovaisen askeleen hiirtä kohti ja valmistautui loikkamaan, sen kimppuun. Ilmassa leijaili vieraan kissan tuoksu, joka sai vietyä naaraan huomion pois hiirestä. Oppilas nousi ylös ja katseli ympärilleen, ketään ei näkynyt vielä. Tuoksu oli voimakas, joten toinen ei olisi kovin kaukana.

Tuiskutassu oli silkkaa uteliaisuuttaan lähtenyt etsimään toista, ehkä se olisi ystävä. Toinen kissa alkoi pikku hiljaa erottumaan ympäristöstä, eikä se ollut huomannut vielä oppilasta. Naaras laskeutui maahan, hän tarkkailisi toista hetken aikaa. Sen jälkeen, hän päättäisi olisiko toinen uhka vai ei.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Su Maalis 23, 2014 8:56 pm

Sinitaivas

Verrattain nuori naaras kulki eteenpäin ääneti, mahdollisimman kevein askelin. Välillä naaras pysähteli kuuntelemaan, haistelemaan ja katselemaan ympäristöään kesken askeleen ja sen jalka jäi hauskasti ilmaan. Kaikki oli kuten pitikin, oli hiljaista, metsässä tuoksui vieno riistan haju ja näköetäisyydellä ei ollut kissan kissaa. Saatika mäyriä, susia, koiria, kettuja, pöllöjä, kotkia, lumikoita saatika näätiä. Hienoa, naaras ajatteli ja henkäisi syvään, jatkaen matkaansa. Soturin suu oli raollaan ja kitalakeen virtasi aivan vapaasti ilmaa. Jossakin oli hiiri, lähellä. Sen haistaminen sai naaraan huomaamaan nälkänsä ja pudottautui vaanimisasentoon. Hän tiesi, ettei saisi saalistaa Yöklaanin alueella, mutta nälkä oli kova. Soturilakia hän ei halunnut rikkoa.

Juuri kun naaras oli päässyt muutaman askeleen hiipien eteenpäin, se erotti jotakin vaaleaa ympäristöstä. Alueella haisi vain voimakas hiirten ja muiden riistojen haju sekä märkä maa. Ne kaikki saivat kissan hajun peittymään, vaikka Sinitaivas pitikin Yöklaanin ominaislöyhkää aivan kammottavan hirvittävänä.
Naaras hiipi lähemmäs ja valmistautui loikkaamaan aivan vaistojensa varassa mahdollisen hiiren päälle, kunnes se huomasi kissan loskakasan takana ja säikähti, hypäten taaksepäin.
"Shääh!" naaras päästi suustaan säikähtäneen sihahduksen ja seisoi varautuneena hengittäen raskaasti, pelästys oli saanut soturin sydämen hakkaamaan jäniksen käpälien lailla.
"Etkö sinä tiedä, ettei muita sovi säikäytellä?" naaras torui, kuin olisi toisen mestari.
"Kuka sinä edes olet?" valoklaanilainen tivasi ja antoi korviensa valahtaa sojottamaan eteenpäin. Kulmat hällä oli kurtussa ja se sai aikaan varsin yrmyn ilmeen.

// No viimein sain tämänkin lähtemään. Netti oli eilisen poikki, niin kun sain roolin kirjotettua, en saanut lähetettyä tätä. D:

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ma Maalis 24, 2014 5:16 am

Tuiskutassu katseli piilostaan, kuinka toinen alkoi kävellä, häntä kohti. Toivottavasti, hän ei huomaa minua. oppilas ajatteli ja pysyi aivan liikkumatta. Toinen oli selvästikkin huomannut lähistöllä olevan hiiren, mutta Tuiskutassu ei siitä välittänyt. Tärkeintä olisi pysyä poissa toisen näkyvistä, mitä siitäkin seuraisi, jos toinen huomaisi, hänet tarkkailemassa.

Oppilas ei osannut erottaa vielä toisen tuoksusta, mistä klaanista tuo olisi, mikä olikin naaraalle huono asia. Toinen valmistautui selvästi hyökkäämään saaliin kimppuun, mutta huomasikin pahaksi onnekseen piilossa olleen Tuiskutassu. Voi ei. Tuiskutassu ajatteli, kun toinen säikähti, häntä pahasti. Harmaa naaras nousi ylös ja ravisteli turkiaan, loskainen maa ei ollut paras paikka piiloutua. Toinen alkoi sättimään oppilasta, selvästikkin vielä säikähtäneenä. "Tiedän, tiedän..." Tuiskutassu vastasi ja pysyi varmuuden vuoksi kauempana toisesta. Vieras kissa ei vaikuttanut kovin ystävälliseltä, mikä tosin oli ymmärrettävää. "Olen Tuiskutassu, kuulun Yöklaaniin. Entä kuka sinä olet ja, miksi olet täällä?" oppilas esittäytyi ja esitti oman kysymyksensä. Naaras katsoi toista turkooseilla silmillään ja odotti vastausta, hän todellakin halusi tietää miksi toinen oli täällä. Tuiskutassu pysyi edelleenkin kauempana toisesta, aivan varmuuden vuoksi.

// Tärkeintä, että sait tämän lähetettyä edes nyt. :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ma Maalis 24, 2014 9:23 am

Sinitaivas

Naaras tarkkaili pienempää yksilöä tarkasti tämän noustessa ylös ja ravistelevan turkkia, jolloin hieman loskaa lensi Sinitaivasta kohti. Soturi kavahti taaksepäin hieman loukkaantuneena toisen moukkamaisuudesta ja tuijotti toista silmiään siristäen. Harmahtava naaras pysytteli kauempana valoklaanilaisesta sekä esittäytyi varsin reippahasti. Se miellytti Sinitaivasta, mutta se miellyttävä tunne pakeni kuin hiiri saalistajan tieltä, kun naaras tajusi toisen olevan yöklaanilainen. Soturin teki mieli lyödä itseään typeryydensä johdosta, mutta hillitsi halunsa ja nielaisi.
"Ai... olenko Yöklaanin reviirillä? Mikä Yöklaani on?" Sinitaivas kysyi ottaen tyhmänesittämis-taktiikkansa käyttöön. Se saattoi toimia tuon oppilaan kohdalla.
"Olen vain Suklaa, entinen kotikisu ja nykyinen... mikäs se joku hienompi sana olikaan... Klaaniton. Niin, klaaniton. Olen etsimässä riistaa enkä tiennyt, että täällä on jonkun muun koti", Sinitaivas kysyi nopeasti keksien mahdollisimman tyhmän valenimen itselleen. Kyllä se oli kuullut seikkailuillaan kotikisujen nimistä ja kaksijalkojen nimityksistä.
"Jos voisit auttaa minua ja vaikkapa kertoa hieman klaaneista. Haluaisin kovasti tietää jotakin niistä!" Sinitaivas yritti vaikuttaa mahdollisimman nuorekkaalta, innokkaalta ja tyhmältä, koska oli sitä mieltä, että kotikisut aina olivat innokkaita, pentumaisia ja hiirenaivoisia.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ma Maalis 24, 2014 9:52 am

Tuiskutassu katseli toista ja odotti tuon vastausta, naaras ei laskenut varovaisuuttaan. Jos toinen käyttäytyisi edelleen vihaisesti, olisi oppilaan keksittävä jotakin. Kun toinen kertoi, että ei tiennyt mikä Yöklaani oli, harmaa naaras mietti hetken puhuiko toinen totta. Tuiskutassu yritti etsiä vieraan kissan silmistä, jotakin merkkiä valehtelusta, mutta sellaista ei näkynyt.
Kaipa, häntä on uskottava. oppilas ajatteli. Naaras mietti, millä tavoin kertoisi toiselle mikä Yöklaani oli. "Yöklaani on yksi metsän neljästä klaanista, monet pitävät meitä vihaisina ja kunnianhimoisina. Mutta, se ei ole totta, olemme aivan samanlaisia, kuin muutkin." oppilas selitti toiselle ja rentoutui vähän, kun toinen ei vaikuttanut enään kovin vihaiselta.
"Vai niin, soturilaki kyllä kieltää toisten kissojen saalistuksen toisten klaanien reviirillä. Mutta, jos et kerta kuulu klaaneihin niin en tiedä koskeeko, se sinua..." Tuiskutassu kertoi ja katseli toista. Oppilas ei luottanut kissaan täydellisesti, mutta päätti kertoa tuolle, kuitenkin klaaneista. Ehkä toinen oli edelleen hieman säikähtänyt ja ei, sen takia tuntunut löytävän sanoja kertoessaan nimeään.
"Täällä asustelee neljä eri klaania Tuli-, Valo-, Meri- ja tietysti Yöklaani. Jokaisella on oma reviirinsä, jonne toisten klaanien jäseniä ei toivota, mikä on mielestäni hieman typerää... Klaanien soturit kouluttavat oppilaista, eli minun ikäisitäni tulevia sotureita klaaneihimme. Jokaisen kissan tulee olla omalle klaanilleen uskollinen, joten moni ei katso hyvällä, jos, joku on onnistunut saamaan ystävän toisesta klaanista." Tuiskutassu sanoi ja heilutteli häntäänsä puolelta toiselle hermostuneena, oppilas ei tiennyt oliko oikein kertoa toiselle klaaneista. Harmaaturkkinen naaras ei ollut vieläkään varma oliko kissa luotettava, toivottavasti toinen ei huomaisi oppilaan epäily. Toinen vaikutti hieman liian innokkaalta, mikä vain lisäsi oppilaan epäilyjä.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ma Maalis 24, 2014 10:14 am

Sinitaivas

Suklaan roolissa oleva naaras katsoi silmät säihkyen toista, kun tämä tuijottelikin hänen silmiään. Naaras oli niin antautunut rooliinsa, se oli niin vapauttava. Kun jossakin rapisi jokin eläin, naaras säpsähti.
"Äää, kaksijalkoni on tulossa takaisin! Auta minua!" kyllä naaras ehkä liioitteli, mutta aidontuntuista pelkoa se oli. Sitten kun ketään ei näkynytkään, naaras painautui alas ja kuunteli Tuiskutassun selityksen klaaneista. Sinitaivas sai vakuuttelua siitä, ettei toinen klaani ollut kuin vain samanlainen muiden kanssa.
"Huisaa! Kiitos tuosta tiedosta!" luopiota esittävä naaras hihkaisi kiitoksensa ja toivoi, ettei toinen vain haistaisi hänen hajuaan. Hän painui kyljelleen ja yritti peittää hajuaan, kun yritti näyttää venyttelevän kuin kotikissa.
"... En haluaisi olla yksin, mutta jos kerta klaanit eivät pidä tunkeutujista, minun kai täytyy lähteä pois. Harmi", Sinitaivas sanoi perin harmistuneen oloisena, elekieli oikeanlaisena. Oppilas ei ollut kertonut mitään mielenkiintoista, joten parempi kenties lähteä kuin joutua partion kynsiin.
"Haluaisin joskus liittyä klaaniin, mutta nyt ensin haluaisin vain päättää rauhassa, mihin klaaniin haluan. Voisitko opastaa minut oikeaan paikkaan, jossa saan olla?" naaras kysyi ja tuijotti anelevasti toista. 'Nimeni on Suklaa, olen entinen kotikisu ja nykyinen klaaniton. Nimeni on Suklaa, olen entinen kotikisu ja nykyinen klaaniton', naaras toisteli itsekseen mielessään ja jatkoi tuijottelemista. Jos Tuiskutassu myöntyisi, naaras hihkaisisi jotakin ja nousisi nopeasti seisomaan. Jos taas ei, naaras yrittäisi paeta paikalta, selitellen sitä, ettei halunnut tunkeilla liikaa.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ma Maalis 24, 2014 10:43 am

Tuiskutassu säikähti pienesti toisen äkillistä huudahdusta, mutta rauhoittui pian ja sanoi
"Se oli vain, jokin eläin. En usko, että kaksijalat tulisivat tänne." Tuiskutassu yritti edellenkin miettiä, voisiko kissa olla, jostakin klaanista. Mutta oppilas ei ollut oppinut tunnistamaan vielä muiden klaanien hajuja, joten yritys oli toivoton.
Minun on kai vain pakko luottaa, häneen. oppilas ajatteli. Naaras hymähti, kun toinen kiitti, häntä tiedosta. Ei oppilas ollut mielestään paras selittämääm klaaneista, mutta oli hyvä, jos toiselle riitti nuo tiedot.
"Ei älä lähde vielä, täällä on yksinäistä ilman seuraa. Enkä halua palata vielä leiriin." oppilas sanoi toiselle, kun tuo suunnitteli lähtöä. Tuiskutassu ei ymmärtänyt itsekkään, miksi halusi pitää toisen Yöklaanin reviirillä. Mutta, jos he joutuisivat ongelmiin joutuisi oppilas selittämään, miksi toinen oli täällä. Mutta, se ei oppilasta tällä hetkellä haitannut, hän kyllä keksisi jotain, jos he jäisivät kiinni. Kun toinen kertoi, että haluaisi, joskus liittyä klaaniin Tuiskutassu ilostui.
"Uskon, että olet tervetullut Yöklaaniin milloin vain, mutta en pakota sinua samaan klaaniin, kuin minä. On parempi, että päätät sen itse sitten, kun olet valmis." harmaa naaras sanoi ja hymyili.
Paikka, jossa hän saisi olla on tietysti reviirien ulkopuolella, mutta onko, hänestä suurta vaivaa täällä, jos olen hänen kanssaan? naaras ajatteli, hän ei haluaisi erota toisesta vielä.
"Paikka, jossa saat oleskella on klaanien reviirien ulkopuolella... Mutta en tiedä kannattaako minun lähteä ihan sinne asti, voin tietysti saattaa sinut reviirin rajalle, jos haluat?" Tuiskutassu sanoi ja katsoi toista.
"Voit tietysti viettää aikaa vielä täällä, mutta silloin minun seurani on kelvattava. En voi päästää sinua liikuskelemaan täällä yksinäsi, kaikki klaanini kissat, eivät suhtaudu tunkeilijoihin nimittäin yhtä hyvin, kuin minä." Tuiskutassu sanoi ja virnisti leikkimielisesti. Olihan, se totta, että moni ei suhtautuisi tunkeilijaan iloisesti.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ti Maalis 25, 2014 7:09 am

Sinitaivas

Suklaan sävyinen naaras yritti rauhoittua toisen rauhoitellessa häntä.
"Oletko aivan varma? Kaksijalkani oli minulle ilkeä, siitä lähtien, kun perheeseen tuli kaksijalkojen pentu. Tämä haavakin on peruja siitä, kun hän heitti minua ruukulla", Sinitaivas kysyi huolestuneena ja vilkuili ympärilleen surumielisen näköisenä. Sinitaivas tapitti toista sinisillä silmillään ja katsoi, kun tämä yritti estää.
"En halua olla sinulla vaivaksi, mutta voisitko viedä edes reviirinne rajoille. Entä saavatko klaanikissat kulkea reviirinsä ulkopuolella?" naaras kysyi uteliaana.
"En halua sinulle ongelmia", naaras yritti vielä puolustaa omaa kantaansa, mutta sai vain tervetulotoivotuksen Yöklaaniin, jos hän vain liittyisi. Tuiskutassu kertoi kuitenkin, ettei pakottaisi ja se helpotti häntä.
"Pidän tuon korvan takana", naaras hymyili ja kuunteli, kun Tuiskutassu ehdotti vievänsä hänet reviirinsä rajalle.
"Se toki sopii", hän hymyili ja nyökkäsi. Toinen naaras, vihollinen, selitti vielä hetkisen ja Sulkaa eli Sinitaivas nyökytteli päätään ymmärtäväisesti.
"Ymmärrän. En halua sinulle mitään ongelmia, jotenka..." naaras aloitti ja pyöri hetken ympyrää, yrittäen näyttää, ettei tiennyt mihin suuntaan mennä.
"Oletko ollut aina klaanikissa?" Sinitaivas halusi tietää vähän toisesta ja tämän menneisyydestä kysyminen oli aina järkevää, koska ei se epäilyttänyt tuskin ketään.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ti Maalis 25, 2014 7:31 am

Tuiskutassu istui maahan kuuntelemaan, kun toinen kertoi kaksijaloista. Kun toinen kertoi, että oli saanut huonoa kohtelua kaksijalkojen luona, Tuiskutassu ymmärsi miksi toinen oli pelästynyt ääntä.
"Olen aivan varma, en ole nimittäin nähnyt niitä koskaan täällä." oppilas vakuutteli toiselle.
"Kyllä minä ainakin kuljeskelen välillä reviirin ulkopuolella, joten en usko sen olevan kiellettyä." Tuiskutassu vastasi ja katsoi toista hymyillen. Kun toinen kertoi, että ei halunnut oppilaalle ongelmia Tuiskutassu sanoi.
"En usko, että joudumme ongelmiin. Rajapartion pitäisi nimittäin olla tällä hetkellä toisella puolella reviiriämme." Harmaa naaras nousi ylös, kun Suklaa sanoi, että sopisi, jos toinen veisi, hänet reviirin rajalle. Oppilas katseli, kuinka toinen kierteli hetken ympyrää selvästikkään tietämättä minne piti kulkea.
"Tule seuraa minua." Tuiskutassu sanoi ja lähti kävelemään sinnepäin mistä oli toisen nähnyt aiemmin tulevan, naaras heilautti vielä häntäänsä toiselle. Kun toinen kysyi oliko oppilas ollut aina klaanikissa, Tuiskutassu meni hiljaiseksi. Menneisyytensä muistelemisesta naaras ei ollut koskaan pitänyt, mutta ei viitsinyt jättää vastaamatta toiselle.
"Olen, synnyin klaaniin kahden veljeni kanssa, mutta kumpikin heistä menehtyi. Olimme silloin vielä niin pieniä, joten en muista, heistä kovinkaan paljon. Emonikin menehtyi ollessani pentu, joten en muista, hänestäkään kovin paljon..." oppilas sanoi ja jätti lauseensa kesken. Tuiskutassu muisteli isäänsä, josta ei tiennyt oikeastaan mitään, oppilaan emo ei ollut koskaan kertonyt kyseisetä kollista mitään.
"Ja isästäni en tiedä mitään, en tiedä edes onko, hän enään elossa..." Tuiskutassu jatkoi ja katsoi maahan.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ke Maalis 26, 2014 10:11 am

Sinitaivas

Naaras katsoi istahtavaa yöklaanilaista nyökäten, tämän kertoessa olevansa varma asiasta ja kertoili sitten asiasta.
"Hyvä", naaras totesi ja hymyili. Tuiskutassu kertoi uskovansa, etteivät he joudu ongelmiin.
"Oletko aivan varma?" Sulkaaksi esittäytynyt naaras kysyi ja värähti ajatuksesta joutua silvotuksi partion toimesta. Pian Tuiskutassu pyysi seuraamaan itseään ja hän kulkikin toisen perässä. Oppilas johdatti häntä eteenpäin, kertoen samalla kertoen pienen elämänkertansa. Tuli tietoa toisen syntymisestä, perheestä ja veljien sekä emon kuolemista, lisäksi vielä isästä. Sinitaivas laski päätään alemmas.
"Olen pahoillani perheestäsi" Sinitaivas sai ajateltavaa toisen kertomuksesta, mutta ajatteli, että toinen oli vain jokin erityistapaus, jonka lapsuus oli hieman rikkonainen.
"Miksi muuten nimesi on Tuiskutassu? Eikö teillä käytetä lyhyitä nimiä, kuten kaksijalat antavat? Vai johtuuki se siitä, että olet oppilas? Kuka sitten opettaa sinua?" Suklaa esitti johdattelevia kysymyksiä, jotta saisi itse asian kysyttyä, sillä mestarien tietäminen oli aina suuri etu. Tietäisi, tähän törmätessään, kertoa oppilaan salaisuuksista.

Sinitaivas kulki toisen vierellä ja huokaisi. Oli melko hiljaista, tuuli vain hiipi puiden latvoissa ja yritti kuin olla mahdollisimman ääneti. Ympärillä ei liikkunut ketään tai mitään ja se huolestutti tummassa metsässä valoklaanilaista tunkeutujaa.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Ke Maalis 26, 2014 10:34 am

Tuiskutassu hymyili toiselle ja katsoi tätä suoraan silmiin.
"Olen aivan varma." oppilas vastasi. Suklaa lähti kulkemaan, hänen perässään kohti reviirin rajoja, jotka eivät oleet vielä kovin lähellä. Heillä kestäisi hetki, kunnes he pääsisivät reviirin rajalle, jonka toisella puolen toinen saisi oleskella.
"Kiitos." Tuiskutassu sanoi ja hymyili toiselle pienesti, kun tuo pahoitteli toisen menneisyyttä. Naaras jatkoi kävelyään ja onnistui saamaan päähänsä muutaman vesipisaran, jotka olivat peräisin havupuista. Tuiskutassu ravisteli päätään, oppilas ei pitänyt vedestä, joten pisarat eivät todellakaan olleet, hänen mieleensä. Seuraavaksi toinen esitti kunnon kysymystulvan, johon naaras mietti hetkisen vastausta.
"Emoni antoi minulle nimeksi Tuiskupentu, mutta, koska olen nyt oppilas se muutettiin Tuiskutassuksi. Kun minusta tulee soturi saan soturinimeni, jotenka Tuiskutassu ei ole pysyvä nimeni. Ei emme käytä samanlaisia nimiä, kuin kaksijalat. Yleensä nimet tulevat luonteemme tai ulkonäkömme perusteella, mutta välillä nekin voivat kuulostaa aluksi hassuilta." harmaaturkkinen naaras selitti toiselle, klaanikissojen nimistä. Kun toinen kysyi, hänen mestariaan, joutui oppilas miettimään hetken.
Onko oikein kertoa, hänelle kuka mestarini on? Tuiskutassu mietti, mutta tuli lopulta päätökseen, että ei siitä varmaankaan olisi haittaa. Ei toinen, kuitenkaan tuntenut kyseistä kollia.
"Mestarini nimi on Aarnivalkea, hän on paras mestari mitä voisi toivoa." Tuiskutassu vastasi ja hymyili onnellisena. Oli totta, että naaras oli saanut mielestään parhaan mestarin, vaikka toinen ei kovin iloista sorttia ollutkaan. Tuiskutassu yritti keksiä mitä voisi kysellä toiselta, mutta Suklaa oli oikeastaan kertonut itsestään kaiken oleelisen.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   To Maalis 27, 2014 9:03 am

Sinitaivas

Naaras kulki toisen vierellä, kuunnellen. Hänessä totisesti oli näyttelijän ainesta, sillä kun Tuiskutassu kertoi olevansa aivan varma, naaras pakotti itsensä rentoutumaan ja hymyili hieman.
"Hienoa", pieni mutina itsekseen. Tuiskutassu kiitti ja ravisti Sinitaivaan päälle muutaman pisaran vettä turkiltaan. Pian tuli pieni romaani toisen kertoessa nimestään.
"Vai niin. Tuiskutassu on hieno nimi. Minkälaisen nimen saat soturiksi tullessasi?" soturi pakotti itseensä samaa äänensävyä, kuin puhuisi ystävälleen eli Hunajatassulle. Imelää.
Pian Tuiskutassu kertoi mestarinsa ja Sinitaivas nyökkäsi, painaen nimen tiukasti mieleensä. Aarnivalkea.
"Uskon sen!" naaras hymyili ja heilautti päätään hieman vaivautuneesti.
"Milloin olemme perillä?" Sinitaivas kysyi, sillä ei halunnut olla liian kauaa vihollisen alueella vihollisen seurassa. Pahimmassa tapauksessa hän joutuisi vahingossa paljastamaan itsensä ja silloin olisi peto irti. Naaras ei halunnut sen tapahtuvan, ei sitten mistään hinnasta.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   To Maalis 27, 2014 9:20 am

Tuiskutassu kulki toinen vierellään, eikä sanonut hetkeen mitään. Välillä oli mukava kuunnella hiljaisuutta, mutta ei oppilas kauan jaksanut olla hiljaa.
"Kiitos. Soturinimestäni en ole aivan varma, päällikkö sen päättä sitten, kun on aika. Tiedän vain, että nimeeni jää sana Tuisku, mutta muu on sitten minullekkin arvoitus." oppilas sanoi ja hymyili. Naaras odotti innolla, että saisi soturinimensä, mutta kyllä, hän tiesi, että siihen oli vielä aikaa. Toinen alkoi vaikuttamaan hieman vaivaantuneelta, mikä ihmetytti Tuiskutassua hieman. Halusiko toinen jo oppilaasta eroon, naaras päätti pitää luulot omana tietonaan. Ei varmaankaan kannattaisi kysyä asiaa Suklaalta suoraan, toinenhan voisi pahastua, jos oppilaan luulot osottautuisivat vääriksi.
"Emme aivan vielä, mutta metsän pitäisi alkaa harvenemaan pian." harmaaturkki vastasi toiselle. Tuiskutassu ei ollut asiasta aivan varma, eihän oppilas ollut aiemmin käynyt täällä. Mutta, jos oppilas oli tajunnut soturien selitykset oikein ei rajan pitäisi olla kovin kaukana.
"Muuten, kun jatkat matkaasi yksin sinun kannattaa suunnata Saarnimetsään. Erotat sen kyllä, kun kuljet vain suoraan. Siellä sinun pitäisi saada olla rauhassa, riistaakin siellä pitäisi olla riittämiin." Tuiskutassu neuvoi toista jo valmiiksi, hän itse ei viitsisi reviiriltä poistua.
"Mutta älä missään nimessä mene Valoklaanin reviirille, he repisivät sinut kappaleiksi hetkessä. Mestarini on kertonut, että siellä elävät kissat, eivät todellakaan ole mukavia." oppilas sanoi ja jatkoi matkaa kävellen rauhassa.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   To Maalis 27, 2014 9:45 am

Sinitaivas

Soturi kulki eteenpäin rennoin askelin ja vilkaisi välillä Tuiskutassua, tämän puhuessa. Toinen selitti päällikön antavan soturinimen ja tälläistä.
 "Millaisen haluaisit nimesi olevan?" Sinitaivas kysyi uteliaana ja hymyili.
 "Muuten, pystyykö kuka tahansa perustamaan oman klaaninsa?" kysymys pälkähti 'Suklaan' päähän aivan pälkähtäen, kuin sinne olisi joku ajatus lentänyt linnun lailla. Tuiskutassu kertoi, ettei ollut varma ja naaras nyökkäsi. Hän pysytteli hiljaa, miettien klaaniaan ja Hunajatassua.
 "Selvä. Pistän mieleeni", naaras hymyili toisen opastaessa ja sitten kertoessa Valoklaanin reviirille olevan kannattamatonta. Sinitaivas tiesi sillä sekunnilla toisen sanoneen väärät sanat. Hän tunsi syvää katkeruutta ja vihaa, sillä Aarnivalkea, toisen mestari, oli mennyt väittämään niin. Se olisi pitänyt arvata. Sinitaivas jännittyi ja sähähti toiselle.
 "Mitä mestarisi oli mennyt sanomaan?" naaras kysyi kuin epäuskoisena, mutta äänensävy oli tiukempi ja ankarampi.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   To Maalis 27, 2014 10:03 am

Toinen kyseli millaisen nimen oppilas haluaisi itseleen, kun soturinimen saamisen aika koittaisi.
"En tiedä, en ole miettinyt sitä aiemmin." Tuiskutassu vastasi.
"En usko, oman klaanin perustaminen olisi aika vaikeata. En usko, että Tähtiklaani hyväksyisi sitä." oppilas sanoi. Oman klaanin perustaminen ei olisi järkevää, sillä muut klaanit voisivat tuhota sen heti alussa. Toinen kertoi pistävänsä mieleen Saarnimetsään menon, mikä oli oppilaan mielestä järkevää. Tuiskutassu säikähti, kun toisen ääni muuttui yllättäen. Naaras hyppäsi toisesta kauemmas, se ei ymmärtänyt miksi toinen käyttäytyi noin. Suklaa näytti todella ankaralta, kun esitti kysymyksensä. Toisessa ei ollut enään havaittavissa minkäänlaista iloisuutta, mikä hämmästytti Tuiskutassua.
"Hän on vain kertonut minulle, millaisia kiistoja klaaniemme väleillä on ollut!" Tuiskutassu vastasi ja sähisi myös toiselle. Nyt oppilas oli menettänyt luottamuksensa toiseen, naaras aikoisi selvittää asiat toisen kanssa. Suklaan käyttäytyminen ei ollut enään normaalia, harmaa naaras päätti olla varovainen.
"Onko sinulla, jotakin mitä et kerro? Aluksi olit normaali ja nyt käyttäydyt noin, en enään luota sinuun!" Tuiskutassu sanoi toiselle ja sähisi. Oppilas ei itsekkään tiennyt mistä tälläinen viha kumpusi, mutta siitä se oli varma, että toinen oli jättänyt jotakin kertomatta. Tuiskutassu pysyi kauempana toisesta ja odotti vastauksia.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Pe Maalis 28, 2014 8:28 am

Sinitaivas

Sinitaivas nyökkäsi Tuiskutassun vastatessa olleensa miettimättä nimeään.
 "Mutta millainen tuntuisi hyvältä?" naaras kysyi taas pakottaen ääneensä samaa sävyä, kuin Hunajatassulle puhuttaessa. Sinitaivas nyökkäsi myös toisen kertoessa oman mielipiteensä klaanienperustamisesta. Asia ei erityisemmin soturia kiinnostanut, mutta asia toki helpotti naaraan mietteiden vakavuutta - hetkeen sentään ei tarvitsisi kenties pelätä uuden hirviömäisen klaanin nousua. Tai jos sellainen nousisikin, Sinitaivaalla olisi täysi oikeus tehdä kaikkensa tuhotakseen sen.

Sitten naaras meni paljastamaan vahingossa käytöksellään, ettei ollutkaan kertonut kaikkea. Tuiskutassu hätkähti selkeästi kauemmas ja Sinitaivas pysähtyi, antoi turkkinsa nousta pystyyn ja paljasti hampaansa.
 "Sinun mestarisi yrittää saada sinusta huonoa soturia, sellaista, joka ryntää taisteluun suuna päänä, vain turhaan kuolemaan, vain jotta he muut voivat mussuttaa tuoresaalista. Eivät he sinun ruumiisi vierellä valvo, vaan ivaavat seuraavan kuunkierron ajan sinua ja typeryyttäsi. Oletko aivan hiirenaivoinen!" naaras sähisi toiselle, miettimättä lainkaan sanojaan. Tuiskutassu ihmetteli hänen käytöstään ja sähisi luottamuspulasta.
 "Aivan se ja sama! Luuletko, että kaikki metsän kissat ovat sateenkaarella asustavia kaikille aina yhtä ystävällisiä?" naaras päivitteli ja loikkasi eteenpäin.
 "Jos kerrot minusta, saat maksaa siitä. Jos joku saa tietää sinun kohdanneet vieraan Suklaa-nimisen naaraan, mestarisi ja isäsi on mennyttä. Tiedän isäsi, tiedän kuka hän on ja tiedän, mistä hänet saa kiinni", naaras sihisi vielä. Puheet isästä olivat vain sanahelinää, mutta vakuuttavasti naaras handlasi senkin valehtelun.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Pe Maalis 28, 2014 8:48 am

Tuiskutassu yritti miettiä millainen nimi tuntuisi hyvältä, mutta minkäänlaista hyvää ideaa ei syntynyt.
"Ehkä Tuiskuturkki kuulostaisi hyvältä." naaras sanoi mietittyään hetken. Hän vain vetäisi nimen omasta päästään, eikä se kovin pahalta kuulostanut.

Oppilas luimisti korvansa, kun toinen alkoi puhumaan pahaa, hänen klaanistaan. Eivätkä korvat hetkeen nouseet takaisin pystyyn.
Ei en saa näyttä pelkoa tuollaisen edessä. Tuiskutassu ajatteli ja sai nostettua korvansa takaisin pystyyn. Toinenhan ei Yöklaania saisi loukata tuolla tavoin, jos se tästä oppilaasta oli kiinni.
"Et voi puhua tuolla tavoin mestaristani, et edes tunne, häntä kunnolla! Minusta tulee sellainen soturi, kuin itse haluan, eikä kukaan päätä sitä puolestani. En edes tykkää taistella toisia vastaan, mutta kyllä minusta on siihen tosi paikan tullen!" Tuiskutassu sähisi ja katsoi toista murhaavasti. Kun toinen loikkasi eteen päin perääntyi oppilas taas muutaman askeleen, ihan varmuuden vuoksi.
"En luule, en minä sentään niin tyhmä ole. Haluan vain löytää, jokaisesta edes yhden hyvän puolen. Mutta sinusta sellaista ei löydy selvästikkään." Tuiskutassu vastasi. Oppilaan sähiseminen loppui, kun seinään, kun toinen alkoi uhkailemaan, hänen mestarillaan ja vieläpä isällä.
"Isäni... En usko, että tunnet, häntä. Kukaan ei ole kertonut minulle koskaan, hänestä mitään, joten miten sinä voisit muka tuntea, hänet?" naaras kysyi ja katsoi toista.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Pe Maalis 28, 2014 9:13 am

Sinitaivas

Suklaanvärinen soturi sivuutti toisen kommentit soturinimestään ja keskittyi ongelmaan. Tuiskutassu oli luimistanut korvansa ja pian ne kuitenkin nousivat pystyyn. Sinitaivaan mielestä, toinen ei uskaltanut haastaa häntä ja se oli hyvä juttu. Tappeluun se ei menisi.
 "Tunnen klaaninne. Tämä haava ei ole kaksijaloilta peräisin, vaan juurikin klaanisi hyökätessä kimppuumme! Päällikkönne teki tämän haavan minulle ja se lähes tappoi minut. Mutta palasin, koska Tähtiklaani antoi minulle tehtävän estää klaaninne suunnitelmat vallata kaikki muut klaanit! Mutta arvatenkin, sinä et tiedä siitä mitään, koska kukaan ei arvosta sinua", Sinitaivas puhui painokkaasti. Hän ei kovin pitänyt normaaleissa tilanteissa muiden painamisesta maahan, mutta Yöklaanin reviirillä yöklaanilaisen seurassa ei koskaan ollut mikään normaali tilanne. Sinitaivaalla oli selvä taktiikka yrittää saada toista murtumaan.
 "Ei sitä tiedä, kun murrut. Klaaninne syöttää sitä samaa roskaa Valoklaanin vaarallisuudesta pennuille ja oppilaille ja kun nämä ovat sotureita, heidän mieliinsä painetut sanat vaikuttavat aivan huomaamatta! Olette kaikki yhtä typeriä, koko klaani on kuin hiirenaivojen roskaläjä!" lisää loskaa niskaan. Tuiskutassun empiessa Sinitaivas naurahti mielessään. Erävoitto, sen hän oli saavuttanut. Tuiskutassu ihmetteli mistä Sinitaivas mahtoi tuntea hänen isänsä.
 "Hän on veljeni. Että ehkäpä siitä. Se hiirenaivo meni ja liittyi klaaniinne emosi takia. Mutta hän myös tappoi emosi", Sinitaivas valehteli sujuvasti päästään, teräväkielinen kun oli.
 "Muistakin, että voin tappaa ainoan lähimmäisesi vaikka samantien. Tiedän missä hän tälläkin hetkellä on", vielä sähisty muistutus uhkauksesta.

 "Muista, että puillakin on korvat ja saan kaiken tietooni", naaras sähisi ja juoksi kepeästi pakoon, kohti kotia, mahdollisimman nopeasti yrittäen kuitenkin pois vihollisklaanin reviiriltä. Tai, jos Tuiskutassu estäisi, ei tilanteesta pääsisi yli eikä ympäri.

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Pe Maalis 28, 2014 10:00 am

Toinen alkoi kertomaan totuutta itsestään, sekä selvisi, että toinen ei ollut kotikisu.
"Päälikkömme ei koskaan tappaisi toisia, ilman hyvää syytä. Ei meillä ole mitään suunnitelmia, haluamme elää vain rauhassa. Mutta välillä klaanien välille tulee riitoja, sinunkin se pitäisi tietää!" Tuiskutassu sanoi toiselle ja korotti pikkuisen ääntään. Toivottavasti toinen ei vain hyökkäisi, hänen kimppuunsa mikä ei olisi toisen kannalta hyvä ajatus. He olivat Yöklaanin reviirillä ja oppilas voisi huutaa tarvittaessa apua. Nyt oppilas vasta tajusi, että toinen kuului Valoklaaniin, eihän toinen olisi kyseistä klaania muuten puolustanut tuolla tavoin.
"Mikä on oikea nimesi en usko, että se on mikään Suklaa?" Tuiskutassu kysyi ja katseli toista, hän halusi tietää totuuden.
"Ei meitä Valoklaanista turhaan varoitella, hekin hyökkäilevät kimppuumme välillä. Monet sotureistamme, ovat menehtyneet, heidän käpäliensä kautta. Emme me ole hiirenaivoja, itse olet sellainen!" naaras sähisi, hän ei antaisi tässä asiassa periksi. Toinen alkoi kertomaan, mistä tunsi oppilaan isän, eikä naaras voinut uskoa korviaan. Oliko kyseinen kolli, tuon itsekkään naaran veli.
"En usko sinua, eihän voi olla veljesi, eikä, hän varmasti tappanut emoani!" Tuiskutassu huudahti vihaisena. Naaras ei todellakaan voinut uskoa kuulemaansa, oppilas ei kyllä tiennyt mihin emo oli menehtynyt. Emo oli vain kadonnut, jonnekkin ja todettu kuolleeksi.
"Et uskalla, sitten minulla ei ole enään ketään..." Tuiskutassu sanoi hiljaisena, se ei halunnut haastaa riitaa enään.
Toinen lähti juoksemaan yllättäen ja kertoen vielä, että saisi kaiken tietoonsa helposti. Tuiskutassu otti muutaman juoksuaskeleen toisen perään ja huusi vielä.
"Kerro minulle isästäni, haluan tietää kuka, hän on!" Oppilas ei huomannut edessään olevaa oksaa ja kompastui siihen, naaras rösähti maahan. Se ei tiennyt kuuliko toinen enään, häntä, joten tuo nousi ylös ja istui maahan. Oppilas tuijotteli jalkojaan ja huokaisi syvään.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sopuli
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 694
Join date : 10.12.2012
Ikä : 18
Paikkakunta : Ahomäki

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Pe Maalis 28, 2014 10:23 am

Sinitaivas

Tuiskutassu kielsi tilanteen ja Sinitaivas sähähti.
 "Ai ei vai? No, miksiköhän minut se meinasi tappaa? Ihan huvikseen?" Sinitaivas sihisi eikä uskonut toisen syytöstä suunnitelmien puutoksesta.
 "Miksi ihmeessä kertoisin?" nimiasiaan vastaus ja sitten naaras pakenikin, kuuntelematta toisen juttuja enempää.
 "Haha, en kerro isääsi! Selvitä ihan itse!" naaras nauroi toisen perään ja hillui pois.

// Kiitokset pelistä. ^^

_________________
Matkalla Sopulilandiaan luopio Qanriele, Yöklaanin ärhäkkä Aarnivalkea sekä Valoklaanin kaksi urpoa Sinitaivas ja Sateensielu. Nauttikaa. Avatarin kissakuva by Kkurakur, muokkaus by Sopuli
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.ilvesklaani.suntuubi.com
Nomi
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1834
Join date : 21.03.2014
Ikä : 19
Paikkakunta : Lahti

ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   Pe Maalis 28, 2014 10:42 am

Tuiskutassu pysytteli hiljaa, se ei jaksanut enään toisen syytöksiä.
"Älä kerro sitten..." oppilas mutisi hiljaa yksikseen, pitihän se arvata, hän ei koskaan saisi selville isänsä nimeä. Toinen juoksi pois, eikä se harmittanut naarasta ollenkaan, ehkä näin oli paljon parempi. Hän ei ollut saanut tietää toisen nimeä, mutta kyllä se paljastuisi, joskus. Naaras nousi ylös ja lähti itsekkin kävelemään pois päin, nyt oppilas kaipasi vain takaisin leirin suojaan.

//Oleppa hyvä :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot http://www.wattpad.com/user/Nomisir
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Seurassa surkeiden neulasten   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Seurassa surkeiden neulasten
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nelituuli :: Yöklaanin alueet :: Pimeäkorpi-
Siirry: