Villeintä verbaaliviiksien väpätystä
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Valon kukkia

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
balineesii
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1389
Join date : 07.12.2014
Ikä : 14
Paikkakunta : tuolla

ViestiAihe: Valon kukkia   Su Joulu 11, 2016 8:35 am

( Monniiiiii ja Kyyturkki + Tähtis ja Viimatassu)

Kuu alkoi hiljalleen laskeutua puitten latvojen peittoon nostaen aurinkoa kohti taivaankannen keskipistettä värjäten taivaan kellertäväksi saaden maan pinnalla lojuvan lumiharson värjäytymään keltaisen ja sinisen sävyihin, mutta auringon maalaamat lämpimät sävyt eivät kuitenkaan muuttaneet kohteitaan yhtään lämpimämmiksi tuossa kylmässä lehtikadonajan aamussa, jossa ilma oli häikäisevän selkeää ja kirkasta; vailla pilviä ja tuulta jättäen jälkeensä maan pinnalla täysin paikoillaan sijaitsevan kylmyyttä kiiltävän maton, johon astuessa jälkeen jäi vain syvä painauma, joka ei täyttyisi ennen tuulta tai uutta lumisadetta, joka leijailisi alas pienoisista pumpulin kaltaisista pilvenhattaroista, jotka lipuisivat tyytyväisinä taivaankannen halki, jos niitä edes olisi tullut paikalle, mutta valitettavasti ainutkaan höttöinen taivaan laiva ei juuri tuolloin purjehtinut taivaan halki. Aurinko kurkotti kirkkaita säteitään kaikkialle, missä oli hämärää jättäen valon kevyet säteet tanssimaan lumen kylmin kiteitten päälle tuodessaan uusia niin kauan, kunnes koko valonsäteitten kaunis tanssilattia olisi täynnä ripeästi pyörähteleviä valon lapsia, jotka loivat maailmasta kauniimman niille, jotka osasivat katsoa sitä niin tuoden samalla valon kukkasia ympäri valkeita niittyjä luoden sinne omanlaisensa talvisen kukkaniittynsä, jotta joku voisi saapua ja poimia lehtikadonaikaankin suosikki kukkasensa voidakseen tallettaa sen sydämensä herbaarioon, jossa se saisi kasvaa rauhassa vailla poimijaa, joka halutessaan voi jakaa terälehtisen kasvinsa ja taitoja omatessaan saattaisivat he istuttaa syvälle toistenkin sydämiin valon siemenen, josta kasvaisi toiselle oma hohtava ruusu, jota tuo saisi ihailla niin kauan, kunnes tuo lilja kuihtuisi, muuttuisi pimeydeksi, imeytyisi aukkoon, josta valokaan ei pakene, muuntuen pimeäksi, synkkyyden unikoksi, joka vain toivoi huomiota. Kun se löytää ensimmäisen kissan, joka pitää siitä, silloin tuo pimeyden syreeni hajoaa pieniksi hahtuviksi varjoa kiittäen sinua karvattamalla lähelle kukkia, jotka kasvavat kulmuudessä, luo sinulle kylmän tulppaaneita, epätoivon narsisseja, jotka vain toivovat hyväksyntää, toivovat voivansa elää jälleen ilman vihaa, jonka muut ovat langettaneet niiden päälle, mutta lämmön kohdatessaan, ne sulavat, haihtuvat maailman syvimpiin meriin jättäen jälkeensä vain muiston niiden näkemisestä.

Aamu tosissaan oli kaunis kirkkaanvalkean naaraan astellessa läpi valkeaan harsoon pukeutuneitten niittyjen, jääpuikkojen koristelemien puiden, valon kukkien, vain etsien noita kuuluisia kylmiä tulppaaneita, jotka kasvoivat kylmässä, keräsivät itseensä valon säteitä, mutta oli silti niin epäarvostettu vieras talvipäivässä noilla lumen peittämillä niityillä ja valkeilla notkoilla, kiiltävillä kukkuloilla, hyytävissä metsissä. Kirkaskatse ei itse ollut koskaan nähnyt kyseisiä kukkia, mutta oli kuullut niistä monilta, jotka eivät myöskään olleet nähneet kyseisiä unikoita, jäisiä ruusuja, joista monet meriklaanin tarinat kertoivat, kuinka ne nähneet kuolivat yllättäen, sekosivat tai vaan menettivät sisäisen valonsa, nieli kissojen pienimmät valon rippeet kasvattaakseen voimaansa, kasvattaakseen lisää huurteen orvokkeja, hyisiä petunioita, jotka hautautuivat lumen alle piiloon vihaisia klaanikissoja, jotka pyrkivät kitkemään ne aina nähdessään, menettäen sisäisen valonsa muuttuen vain valoa imeviksi pimeyden kurimuksisksi, jotka eivät koskaan kylly valon hamuilemiseen muiden kissojen sisimmistä. Kirkaskatse ei tahtonut tuota kukkaa kirkeä, hän halusi tallettaa sen sydämeensä, muuntaa sen harmittomaksi, luoda siitä talvimatsien kaunistuksen, joka vain pisti pienoisen päänä lumen alta esiin avaten hohtavan sisimpänsä kaikelle elolliselle, vapauttaen kaiken sen valon, minkä se oli muilta vienyt. Kirkaskatse asteli kohti saarnimetsän upean lumisia puita toiveenaan löytää tuo hämäryyden syreeni, muuttaakseen sen kauniiksi, koska kaikki muuttuu kauniiksi, kun sen ajattelee olevan kaunis, niin miksi se ei tapahtuisi tuon toivottomuuden orkidea.

_________________

[Loistesilmä]-[Kirkaskatse]-[Öljytassu]-[Juè]-[Quokkaloikka]. O.O"





I love balineeses!


Viimeinen muokkaaja, balineesii pvm Ke Joulu 28, 2016 7:12 am, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Tähtisumu
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1904
Join date : 29.05.2015
Ikä : 14
Paikkakunta : Sänkysi alunen

ViestiAihe: Vs: Valon kukkia   Ma Joulu 26, 2016 8:07 am

Viimatassu istui Saarnimetsän yhden paksun puun oksan päällä katsellen ylöspäin. Kohta naaras kuulikin jotain ja lähti laskeutumaan maahan. Lopulta naaras hyppäsi irti puun rungosta ja laskeutui sulavasti tassuilleen maahan. Naaras haisteli ilmaa ja haistoikin toisen klaanin hajua. "Hm..." Kissa oli kauempana siksi hän ei haistanut minkä klaanin jäsen vieras olisi. Viimatassu lähti kulkemaan eteenpäin varovasti jos kissa olisi vaikka vihamielinen ja hyökkäisi jostain kimppuun.

_________________
Toimestani peleissä kulkevat
Valoklaanissa kuljeskelee toimelias ja hieman ujo Valosilmä
Luopiona vaeltaa pimeydenmetsän valtaama Gristallikatse
Yöklaanissa häärii toisista huolehtiva ylpeä pentujensa äiti Lehtituuli
Tuliklaanissa telmii päättäväinen Viimatassu
Valoklaanissa on myös juro Arpiturkki
Yöklaanissa on edelleen terässä oleva klaaninvanhin Kultakotka

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seuranhaku hahmoilleni on auki

Lepää rauhassa Tähtikorva.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
 
Valon kukkia
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nelituuli :: Raja-alueet :: Saarnimetsä-
Siirry: