Villeintä verbaaliviiksien väpätystä
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Valvottava täysikuu

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Äffä
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 288
Join date : 31.10.2015
Ikä : 29
Paikkakunta : Vantaa

ViestiAihe: Valvottava täysikuu   Ti Tammi 12, 2016 12:54 am

// Hohtotassu, Juovatassu ja Kettutassu, sitä mukaa, kun ehätätte mukaan! :)

Pyrstöpentu

Mikä se oli? Hopeinen valo siivilöityi pentutarhan kattolehvien läpi ja paistoi suoraan selällään kellottavan valkean pennun naamaan. Valkea pentu oli kietonut pörröisen häntänsä vatsaansa lämmittämään ja lehvistön läpi siivilöityvä hännällä tanssiva kuunvalo sai sen kirkkaat värit näyttämään kalpeilta ja paljon tavanomaista luonnollisemmilta. Naaraan katse oli osunut tuohon väriyhdistelmään puoliunessa ja kirkas valo työnsi hänet lempeästi herelle unen keskeltä.

"Voi miten kaunista!" pääsi Pyrstöpennulta. Nopeasti tyttö tajusi kuitenkin vaieta. Ei olisi sopivaa herättää koko pesää. Kuningattaret pienine pentuineen olisivat vihaisia. Hiljaa, varoen herättämästä emoaan ja veljeään, neljän kuun ikäinen Pyrstöpentu ryömi ulos pesästä.

Leirissä oli autiota ja hiljaista. Aavemaistakin, muttei Pyrstöpentua pelottanut. Leiri oli nyt hänen uusi kotinsa, johon hän kuului. Katsottuaan hetken hymy pienillä kasvoillaan rauhallisena nukkuvaa Meriklaanin leiriä naaras käänsi turkoosit suuret silmänsä kohti taivaalla möllöttävää kuuta. Miten uskomattoman upealta se näyttikään näin kirkkaana pakkasyönä! Se jätti jopa taivaalla tuikkivan Tähtiklaanin kakkoseksi häikäisevällä valollaan. Pieni kissa taapersi hieman höperön näköisenä pentutarhalta kohti leirin keskustaa möllöttäen koko ajan taivaalle. Hänen etenemisensä pysähtyi, kun hän oli kompastua. Olipa hän ollut hölmö! Kulkea nyt sillä tapaa katsomatta eteensä! Onneksi hän ei ollut sentään kävellyt nukkuvan klaanitoverin päälle. Nämä nukkuivat kukin oman ryhmänsä pesissä, soturit soturien, vanhukset vanhusten, oppilaat oppilaiden ja pennut pentujen. Niinpä riskiä kävellä nukkuvan kissan päälle ei olisi.

Pyrstöpennulla oli ollut jännittävä päivä. Hän oli kuullut soturien puhuneen johonkin kokoontumiseen lähtemisestä. Hän ei kunnolla tiennyt, mitä se tarkoitti, mutta mielenkiintoiselta se oli kuulostanut! Nyt oli jo aamuyö ja mukaan valitut kissat olivat jo palanneet kotiinsa. Mitään ihmeellistä ei ollut tullut ilmi ja soturit nukkuivat rauhallisina pesissään. Klaaneissa vallitsi rauha. Nuori kissa katseli leiriä levollisena. Vielä pari kuuta niin hänestäkin tulisi oppilas! Millaistakohan se olisi? Pyrstöpentu nielaisi. Vaikka hänen emonsa olikin alkujaan klaanikissa, hän oli syntynyt kotikisuna. Miten hän pärjäisi? Ja millaisen mestarin hän saisi? Hänen perhettään pidettiin varmasti klaanissa omituisina, koska he olivat kissoiksi niin luonnottoman näköisiä oudosti värjättyine turkkeineen. Emoa auttaneet heidät pelastaneet Meriklaanin soturit olivat olleet ystävällisiä, mutta kaikista muista Pyrstöpentu ei ollut varma. Pentutarhassa ei ollut tullut vastaan muita ikätovereita veljen lisäksi ja Pyrstöpentu mietti hieman huolissaan, saisiko ikinä ystäviä klaanista.

Kuin vastauksena pennun huoleen hän kuuli rapinaa. Joku muukin oli hereillä! Naaras liikutti isoja valkeita korviaan havaitakseen äänen lähteen. Tuliko se oppilaiden pesästä. Pyrstöpentu lähti hiipimään varovasti lähemmäs ja kyyristyi tarkkailemaan oppilaiden pesän suuta vähän matkan päähän. Olihan hän siinä ihan näkösällä, jos joku sattuisi heräämään. Pyrstöpentu nielaisi. Oliko hän kuullut oikein? Entä, jos joku soturi oli hereillä? Hän saisi taatusti nuhteet hereillä olostaan ja vaeltelustaan, vaikka olikin pysynyt kiltisti leirissä. Toistaiseksi...

_________________
 
Pelit ja seuranhaku
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://www.facebook.com/rotwolfinsstrasse/?fref=ts
Lucie
Kisuli
avatar

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 07.01.2016

ViestiAihe: Vs: Valvottava täysikuu   Ti Tammi 12, 2016 3:32 am

Oppilaiden pesässä oli hiljaista ja rauhallista. Joku satunnainen kissa tuhisi unissaan, ja eräällä tuntui olevan kovat saalistusretket menossa unimaailmassa jalkojen sätkinästä ja viiksien väpätyksestä päätellen. Yö oli kylmä ja kirkas, ja monet nukkuivat kerälle kietoutuneina nenä tiukasti piilossa hännän alla. Kaikki näyttivät nukkuvan. Todellisuudessa ihan kaikki oppilaat eivät kuitenkaan olleet unimaailman pehmeissä syövereissä.

Kettutassu makasi hiljaa ja rauhassa oppilaiden pesässä, melko lähellä suuaukkoa. Kolli yritti epätoivoisesti nukkua, mutta uni kieltäytyi saapumasta tänä yönä. Oranssiturkkinen pörröpää oli kietoutunut tiukasti kerälle vastustaakseen kylmyyttä ja pientä vetoa, joka kävi suuaukolta päin. Oppilas huokaisi hiljaa ja avasi silmänsä. Pikkukissa nosti hiljaa päätään ja silmäili ympärilleen. Pesään loisti kirkas kuunvalo, joka valaisi nukkuvat kissat mitä erikoisimmilla tavoilla, hieman aavemaisesti jopa. Kettutassu haukoitteli ja nousi sitten hiljaa istumaan. Kolli oli saanut tuloksettomasta makoilusta tarpeekseen. Ehkä pieni kävelyretki leirissä saisi mielen rauhoittumaan ja auttaisi unen tuloa. Kettutassu nousi venytellen seisomaan ja hiippaili hiljaa ja hyvin varovasti nukkuvia kissoja väistellen kohti pesän suuaukkoa.

Pesän suuaukolla kolli pysähtyi taas ja loi pitkän katseen taivaalle. Oli täysikuu. Kettutassu tuhahti hieman kuulle. Sitä ärsytti kovin tämä unettomuus. Kissan elämässä oli tärkeä ajanjakso meneillään, ja se olisi mieluiten nukkunut yöt jotta jaksaisi päivisin harjoitella soturina tarvittavia taitoja. Kettutassu laski katseensa taivaalta ja silmäili leiriä - ja näki toisenkin kissan hereillä. Kissa höristi korviaan ja hipsutteli hiljalleen lähemmäs toista. Äkillisen silmäyksen perusteella toinen kissa vaikutti pennulta, jolla oli kaunis valkoinen turkki ja... mikähän pennun häntää vaivasi? Kettutassu kallisti päätään ihmetellen. Tuollaisia värejä ei kissa ollut koskaan ennen nähnyt lajitovereissaan.
"Hei", tervehti kolli hiljaisella äänellä päästyään toisen lähelle. Pikkukissa silmäili yhä hieman ihmeissään toisen häntää, mutta päätti jättää ainakin toistaiseksi mainitsematta asiasta. Ei välttämättä olisi kovin kohteliasta kysellä aiheesta.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Valvottava täysikuu   Ti Tammi 12, 2016 6:56 am

Valkokirjava nuorukainen veti häntänsä tiukemmin kuonolleen. Pesän takaosassa, siellä missä Juovatassun oma sammalpeti sijaitsi, ei ollut ihan yhtä kylmä kuin suuaukon lähettyvillä, mutta vilpoista silti. Jonkun pitäisi käydä keräämässä eristettä seiniin pakkasensuojaksi, mutta ei kylmyys kollia valvottanut. Syy oli ulkona möllöttävän täysikuun. Tänä yönä oli ollut kokoontuminen, hänen ensimmäisensä oppilaana. Mutta hänpä ei ollut päässyt mukaan. Kolli oli mukamas vasta nimitetty oppilaaksi, eikä hän ollut ehtinyt aloittaa koulutustaan kunnolla. Oikeastaan hän ei ollut aloittanut koulutustaan lainkaan, sillä mestarilla oli jo jonkin aikaa pitänyt kovaa kiirettä muissa hommissa. Mutta ei se Juovatassua niin kovin pahasti haitannut, vaikka häntä kovasti kutkuttikin päästä starttaamaan oppilaselämänsä kunnolla. Kuvitelmat tulevista metsästysharjoituksista, taistelutaktiikoista ja muista siisteistä soturijutuista olivat pitäneet innokasta oppilasta hereillä läpi yön. Kokoontumisesta palailleet kissat olivat ilmoittaneet, ettei siellä ollut tullut ilmi mitään radikaalia, joten hän ei kuulemma ollut jäänyt mistään paitsi. Nyt mukaan päässeetkin olivat jo nukkumassa, mutta Juovatassu oli yhä pirteä kuin peipponen.

Pesän etuosasta kuuluva kahina havahdutti kollin haaveistaan. Kenties joku oli vain kääntänyt kylkeään. Hiljaiset käpälänaskeleet kertoivat kuitenkin muuta ja Juovatassu veti hännän pois naamaltaan. Kuunvaloa vasten kissa erottui pelkkänä tummana siluettina, kun tämä puikahti ulos pesästä. Salamyhkäinen yökävelijä herätti kollin pohjattoman uteliaisuuden ja hän ponnisti itsensä äänettömästi jalkeille. Oliko hiippari pahanteossa? ”Se selviää aivan pian”, Juovatassu hengähti hiljaa vastauksen ääneen lausumattomaan kysymykseensä ja lähti varovasti puikkelehtimaan nukkuvien kissojen lomitse. Kerran hän oli aikeissa astua kulkuväylälle valahtaneen mustan hännän päälle, se kun sulautui saumattomasti pesän varjoihin. Onneksi hännän haltija nytkäytti sitä unissaan juuri oikealla hetkellä ja juovaselkäinen kissa sai hengähtää helpotuksesta. Päästessään lähemmäs pesän suuta hän alkoi hiipiä, kyyristyen samaan tapaan kuin hän oli nähnyt kokeneempien oppilaiden tekevän. Ulkoa kuului hiljainen tervehdys, joka sai kollin vetämään terävästi henkeä. Koska puhuja ei tullut oppilaan luo, epäili kolli tämän tarkoittanaan sanansa jollekulle toiselle. Hetken odotettuaan hän työnsi päänsä ulos nähdäkseen puhujan. Kuten jo aiemmin mainittu, Juovatassu ei ollut saanut vielä lainkaan koulutusta. Siispä hän ei tiennyt, että kissojen silmät hohtivat pimeässä kuin pieni merkkituli, jos päätä ei kääntänyt juuri oikeaan kulmaan valon lähteen suhteen. Kollin omat jäänsiniset silmät eivät olleet poikkeus, vaan ne peilasivat hänen tietämättään täysikuun kajoa.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sinikko
Kuningatar
avatar

Viestien lukumäärä : 531
Join date : 05.06.2015
Ikä : 14
Paikkakunta : Pornainen

ViestiAihe: Vs: Valvottava täysikuu   Ti Tammi 12, 2016 7:22 am

Hohtotassu järjesteli yrttejä, vaikka oli jo myöhä. Hän oli löytänyt vain lehtikadon aikaan kasvavan harvinaisen kasvin. Ensimmäisenä. Hän haisteli vieläkin innoissaan sen tuoksua, joka oli niin ihmeellinen. Hänen mestarinsa oli sanonut sen olevan Pakkaskukka. Siltä se tuoksuikin. Pakkaskukka auttoi moneen asiaan, muummuassa kuumeeseen ja yskään. Keväällä ne kuitenkin lakastuivat. Naaras verrytteli puutuneita tasujaan ja päätti lähteä pienelle kävelylle. Ei tietenkään leirin ulkopuolelle, olihan jo myöhä. Täysikuu valaisi aukion ja parantajaoppilas huomasikin kaksi pientä kissaa jutustelemassa sen keskellä. Ja kiiluiko kaksi silmää oppilaiden pesän suulla? Vakoiliko tuo kissa jotakuta? Ruskea naaras pujahti nopeasti varjoihin ja lähti hiipimään leirin reunaa pitkin kohti oppilaiden pesää. Hän tuli lähemmäs ja lähemmäs ja huomasi lopulta kissan  olevan hänen serkkunsa Juovatassu. Hohtotassu hymähti hiljaa. He eivät olleen jutelleen aikoihin. Muistikohan Juovatassu yhä heidän retkensä katinkultaluolaan? Se oli ollut ihmeellinen paikka. "Hei", hän henkäisi kollin korvaan.

_________________
Peleissäni temmeltävät:
Meriklaanin innokas parantajaoppilas Hohtotassu
Tuliklaanin ujo, mutta uskollinen kolli Kyyraita
Valoklaanin utelias ja suorasanainen oppilas Marakatti
Yöklaanin kunnianhimoinen soturi Varjopilvi
Tuliklaanin viehättävä naaras Pisarapentu
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Äffä
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 288
Join date : 31.10.2015
Ikä : 29
Paikkakunta : Vantaa

ViestiAihe: Vs: Valvottava täysikuu   Ti Tammi 12, 2016 8:49 am

Pyrstöpentu jännittyi, kun oppilas - ei paljoa häntä vanhempi - tuli ulos pesästä häntä kohti. Tavallaan sateenkaarihäntäinen pentu oli helpottunut, ettei kohdannutkaan ketään soturia. Kyllä vanhemman pennunkin kohtaaminen jännitti.

"Hei..." hän kuiskasi takaisin ja yritti kovasti miettiä, oliko nähnyt oppilaan aikaisemmin. Oliko tämä se kissa, joka oli vasta hiljan, Pyrstöpennun perheen klaaniintulon jälkeen, nimitetty oppilaaksi. Pyrstöpentu kaiveli nimimuistiaan, olihan hän seurannut nimitysmenoja pentutarhan suulta uteliaana.

"Etkös sinä ollut Juovatassu? Vai muistanko väärin? Minä olen Pyrstöpentu", naaras sanoi Kettutassulle sotkien tämän hämärässä tuoreempaan oppilaaseen, joka sattumalta myös hereillä kurkisteli kolon suulta. Meni hetki, ennen kuin pennun katse osui hohtaviin silmiin.

Naaraspentu jähmettyi ensin pelosta, mutta kääntyi sitten taas puhumaan Kettutassulle. "Joku muukin taitaa olla hereillä. En saanut unta, kun kuu on niin kirkas..." Kumartumisensa takia Pyrstöpentu ei huomannut Hohtotassua, joka hiipi varjoissa Juovatassun luo.

_________________
 
Pelit ja seuranhaku


Viimeinen muokkaaja, Äffä pvm Ke Tammi 13, 2016 11:43 am, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://www.facebook.com/rotwolfinsstrasse/?fref=ts
Lucie
Kisuli
avatar

Viestien lukumäärä : 25
Join date : 07.01.2016

ViestiAihe: Vs: Valvottava täysikuu   Ti Tammi 12, 2016 10:31 am

Kettutassu kiersi laiskasti häntänsä tassujensa suojaksi ja katseli hieman jännittyneen oloista pentua. Häntäkö toinen noin jännitti, vai olikohan tuolla muita jännittäviä asioita mielessä? Jaa-a. Oppilas ei ollut mikään ajatustenlukija, joten sitä ei voinut tietää. Olisi kuitenkin ihan ymmärrettävää, jos pentua hieman jännittäisi itseään vanhemman kissan tapaaminen keskellä yötä ulkona pesästään. Kettutassu ei ollut aivan varma olisiko silläkään erityisemmin ollut asiaa ulkona hipsutteluun, mutta kolli oli pitkälti uskonut ettei täällä olisi muita hereillä huomaamassa hänen ulkoiluhetkeään.
"Ei, en ole Juovatassu vaan Kettutassu", naukaisi pikkukissa. "Hauska tavata", jatkoi kolli vielä kohteliaasti ja tarkkaili pentua kirkkaan oransseilla silmillään. Pennun katse harhaili ja ilme muuttui hetkeksi. Oppilas höristi korviaan ja käänsi itsekin katseensa oppilaiden pesän suulle, minne toinenkin katseli. Kissan kiiluvat silmät näkyivät hohtavina kuunvalon heijastuessa niistä. Kettutassu luimisti hetkeksi hieman korviaan, mutta päätti sitten antaa koko asian olla. Tuskin tuo tarkkailija mitenkään vaaraksi olisi, olivathan he Meriklaanin leirissä turvassa. Kettutassulla ei ainakaan ollut mitään salattavaa, joten tarkkailkoot siellä.

"Ilmeisesti tosiaan kuunvalo on muitakin pitänyt hereillä kuin meitä", hymähti kissa. Tai eihän sitä tiennyt oliko se nimenomaan kuunvalo, vai jokin muu asia. "Minäkään en saanut unta, joten päätin käydä pienellä kävelyllä... Etkös sinä ole vähän pieni liikkumaan täällä yksin öisin?" naukaisi kolli hieman huvittuneella äänensävyllä. Ei hän oikeasti kyllä uskonut, että leirissä olisi pennullekaan vaaraa vaikka keskellä yötä olisikin liikkeellä. Kunhan ei poistuisi leiristä. Sitähän Kettutassu ei toki tiennyt oliko toisella ollut aikeina leiristä poistuminen. Mutta nyt pentu ei ainakaan pääsisi yksikseen mihinkään seikkailulle lähtemään.
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Valvottava täysikuu   Ke Tammi 13, 2016 6:06 am

Kirpeä pakkasilma kantoi kissojen hiljaisen puheen pesän suulla urkkivan kollin korviin. Kuullessaan nimensä Juovatassu kurkotti kaulaansa ihmeissään eteenpäin. Juoruilivatko nuo kaksi hänestä? Hän näki kissat nyt kunnolla. Ruskeankirjava oppilas Kettutassu, joka nukkui pesän etuosassa. Juovatassu muisti kuinka hän oli pari kuuta sitten, ollessaan itse vielä pentu, katsellut tämän nimitysmenoja kateellisena. Ja nuorempi naaras, joka oli hänen itsensä tavoin valkea. Tämän täytyi olla pentu, koska kolli ei ollut nähnyt tätä oppilaiden pesässä. Kova pähkäily sai hänen päähänsä mielikuvan kumman värisestä kissaperheestä, joka oli saapunut leiriin hänen ollessaan vielä sen verran nuori, etteivät muiden asiat olleet jaksaneet kiinnostaa. Siispä oppilas ei ollutkaan koskaan tutustunut sateenkaarihäntäiseen pentuun. Pienempi kissa tuntui katsahtavan suoraan häntä kohti. Pian myös Kettutassu käänsi katseensa, mutta molemmat tuntuivat menettävän kiinnostuksensa hänen piilopaikkaansa melkein heti. Ehkä he eivät sittenkään olleet havainneet häntä.

Juovatassu oli niin keskittynyt seuraamaan keskustelua, joka kylläkin oli kuolettavan tylsä, ettei hän kuullut viereensä hipsinyttä kissaa. Vasta hiljainen hengähdys sai kollin tajuamaan serkkunsa läsnäolon. ”Kjiääks!” Juovatassulta pääsi silkasta yllättyneisyydestä, ennen kuin hän ehti läimäyttää etukäpälänsä suulleen. Pesästä nuosi jonkun pää, silmät harittivat väsymyksestä. ”Ei mitään hätää. Pesän katolta vain tippui vähän lunta niskaani”, oppilas valehteli ehkä liiankin sutjakkaasti. Valveille havahtunut kissa oli kuitenkin liian uninen välittääkseen kollin nopeasti tulleesta vastauksesta, tämä näytti nukahtavan saman tien uudelleen. Enää ei ollut epäilystäkään siitä, etteivätkö kaksi muuta kissaa olisi huomanneet häntä. Niinpä kolli astui pesän nurkilta ulos aukiolle. Kääntyessään katsomaan naarasta Juovatassu väänsi naamalleen moittivan ilmeen, mutta se väistyi pian hymynpoikasen tieltä. Edelliskerrasta olikin jo aikaa. Se taisi olla silloin, kun he olivat auttaneet kaksi nuorempaa pentua eräästä pienestä luolasta. Tai lähinnä suuresta kolosta. ”Tiedätkös Hohtotassu, parantajaoppilaaksi sinä väijyt suorastaan epäilyttävän etevästi. Oletkos harjoitellut salaa yön pimeyden turvin?” hän kurahti kallistaen päätään huvittuneena.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Valvottava täysikuu   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Valvottava täysikuu
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nelituuli :: Meriklaanin alueet :: Leiri-
Siirry: