Villeintä verbaaliviiksien väpätystä
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Tapaamme näin keskel päivän valoo.

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
balineesii
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1389
Join date : 07.12.2014
Ikä : 14
Paikkakunta : tuolla

ViestiAihe: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    La Loka 31, 2015 10:09 am

(kuu ja särömme)

Maidonvalkoinen naaras räpäytti safiirinsinisiä silmiään hitaasti katsoen hiljaa yleensä lemmikkien täyttämää niittyä joka oli nyt eriväristen lehtien täyttämä. Ruohon yleensä niin vihreällä pinnalla makasi punertavia vaahteranlehtiä, keltaisia koivunlehtiä, vihertäviä ruohon erillisiä korsia sekä puhlajan osittain rusehtavia lehtiä jotka loivat kaikki yhdessä lumoavan väri yhdistelmän joka valloitti helposti kenen tahansa katseen ja insöiroi Loistesilmää luomaan uutta laulua jota hän alkoi jo pian laulaa. Sävelet naaras päätti kuitenkin luoda ensin ja aloitti hiljaa sävelten laulamisen jonka jälkeen hän lisäsi äänenvoimakkuutta hetki hetleltä. Laulu alkoi matalalta ja nousi hiljalleen muuttuen pian syksyisten lintujen laulun kaltaiseksi.

_________________

[Loistesilmä]-[Kirkaskatse]-[Öljytassu]-[Juè]-[Quokkaloikka]. O.O"





I love balineeses!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Kuukuono
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 2370
Join date : 14.06.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : Parainen

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    Su Marras 01, 2015 4:48 am

Keltakorva- Tuhkaviiksen hyvä ystävä-  oli saattanut Tuhkaviiksen pennuista yhden - Säröpennun - lemmikkiniityn laitamille, ja jäi itse makaamaan sen reunalle. 
     "Jatka sinä vain matkaa, lupaa tulla ennen auringonlaskua", naaras maukui lempeästi kuin omalle pennulleen. Hän ei ollut itse kyennyt syntymävian takia pentuja saamaan, joten kohteli kaikkia pentuja kuten omiaan olisi halunnut kohdeltavan.
     Vaalea pentu nyökkäsi innokkaana ja sukelsi lemmikkikukkien sekaan. Ne olivat jo osaksi kuolleita ja pystyyn kuivuneita. Niiden makea tuoksu ei ollut kuitenkaan kadonnut minnekään, vaan se leijaili edelleen ilmassa.
     Pienen siron naaras pennun mielessä ei ollut muuta kuin koko maailman kääntäminen ympäri, ja joka kolkan perinpohjainen tutkiminen - kun hän kiisi kukkien keskellä. Outo ääni jostain lähistöltä sai pienokaisen huomion herpaantumaan ja  hän käänsi korvansa siihen suuntaan hämmästynyt katse naamallaan.
     "Sitä ei saa selville kuin..." Pentu naukui ja lähti kulkemaan ääntä kohti matalana maassa, kuin vaanien saalista. Hänen häntänsä sojotti suorana ilmassa, eikä luikerrellut maassa niinkuin olisi pitänyt, jos oltaisiin oltu saalistamassa. "Kukakohan siellä on?" Naaras kuiski itselleen lähestyessään. Hän kurkkasi lemmikkikukkien keskeltä ja vinkaisi innoissaan kun näki jonkun naaraan.
     "Hih! Hei vain", hän maukui innoissaan, eikä osannut haistella oleskelijan hajua erityisesti.

_________________
Meriklaanin nuorena soturina toimii Teräkynsi,
Tuliklaanissa seikkailee Tuhkaviiksi,
Tuliklaanissa on myös isäksi tullut Myrskyhäntä,
Luopiona vaeltaa kylmältä vaikuttava, mutta mukava Korppisydän,
Yöklaanissa tepastelee epävarma Vedenkuohu

Yöklaanista eronneena luopiona on myös mystinen Punamyrsky
Innokkaana Tuliklaanin jäsenenä tepastelee Säröpentu
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
balineesii
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1389
Join date : 07.12.2014
Ikä : 14
Paikkakunta : tuolla

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    Su Marras 01, 2015 6:50 am

Loistesilmä asettui ääneti makuulle antamatta äänensä värähtääkkään huonompaan suuntaa hänen laskeutuessaan ruohon pehmeälle pinnalle liki kuolleitten lemmikkien katveeseen hiljalleen hymyillen omalle laululleen, joka kaikui liki äänettömässä maisemassa missä tuuli puhalsi hiljalleen naaraan pitkään turkkiin saaden sen heilumaan, keinumaan hitaasti tuulessa. Naaraan pöyheä, tummanruskea häntä heilahteli maassa sävelen tahdissa hiljaisin aaltoliikkein jotka eivät katkenneet lainkaan vaan jatkuivat hiljaisuudessa laulun säestäminä. Pian kuitenkin jonkin pienen kissan naamataulu tunki hänen nenänsä eteen. Toinen tuoksui selvästi tuliklaanille jolloin Loistesilmän ei tarvitsisi panikoida lainkaan siitä että pennun vanhemmat jossakin kaukana etsisivät pentuaan. Naaras lopetti laulun samantien nousten istuma-asentoonsa häntä maatavasten painautuneena ja naama hivenen ärtyneessä pisteessä hänen katsoessa vaaleata pentua, ennen kuin hän sanoi pennulle: "Olen Loistesilmä, tuliklaanin varapäälikkö ja voisin vaikka sanoe, että sinun ei kuuluisi tulla tänne vaan pysyä leirissä sillä en ole niin ääliö etten pentua tunnistaisi. No, mutta jatketaan ystävällisemmin. Kuka olet ja mitä varten olet täällä?" Loistesilmä katsoi pentua safiirinsinisillä silmillään kuin odottaen ja vaatien pennulta vastausta.

_________________

[Loistesilmä]-[Kirkaskatse]-[Öljytassu]-[Juè]-[Quokkaloikka]. O.O"





I love balineeses!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Kuukuono
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 2370
Join date : 14.06.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : Parainen

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    Su Marras 01, 2015 7:06 am

Naaraan noustessa, kuin ylväs vuri korkeuksiin -pennun ulottumattomiin- hän tunsi jo siinä vaiheessa kunnioitusta toista kohtaan. Toisen mainitessa olevansa 'varapäällikkö' mietti pentu, että mitä se mahtoi tarkoittaa. Liittyikö se kenties päällikköön? Se oli ainoa asia josta pentu oli vain kuullut, mutta tiesi hänen olevan tärkein osa klaania.
     Nolona pentu siirsi katseensa tassuihinsa, kun varapäällikkö puhui hänelle ilkeään sävyyn, muuttaen sitten äänensä ystävällisemmäksi. Pentu siirteli tassujaan maassa, ja haki oikeita sanoja. Lopulta hän nosti kauniit eriväriset silmänsä päällikön silmiin nielaisten syvään.
     "Ei hätää, Keltakorva on tuolla", hän naukui ensialkuun, jotta voisi osoittaa naaraalle, ettei ollut sentään yksin. Kyllä hän tiesi, mitä sai tehdä ja mitä ei. Pentu osoitti hännällään -jota pitkin kulki musta raita- laitamilla makoilevan Keltaraidan suuntaan. "Olen Säröpentu. Kyyraidan ja Tuhkaviiksen tytär, on ilo tutustua", hän maukui niin säädyllisesti kuin osasi ja tekohymy kasvoillaan hän toivoi, että Loistesilmä leppyisi.
     Pienen siron naaras pennun mieli oli levoton, ja siksi hänen hännänpäänsä vääntyili vähän väliä ylös ja alas. Sivulla ja taas toiselle. Hän katsoi varapäällikköä niin suloisesti kuin osasi ja sydän rinnassa pamppailen hän odotti Loistesilmän reaktiota.

_________________
Meriklaanin nuorena soturina toimii Teräkynsi,
Tuliklaanissa seikkailee Tuhkaviiksi,
Tuliklaanissa on myös isäksi tullut Myrskyhäntä,
Luopiona vaeltaa kylmältä vaikuttava, mutta mukava Korppisydän,
Yöklaanissa tepastelee epävarma Vedenkuohu

Yöklaanista eronneena luopiona on myös mystinen Punamyrsky
Innokkaana Tuliklaanin jäsenenä tepastelee Säröpentu
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
balineesii
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1389
Join date : 07.12.2014
Ikä : 14
Paikkakunta : tuolla

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    Su Marras 01, 2015 7:24 am

Loistesilmä tuijotti pentua safiirinsinisillä silmillään jotka olivat kylmät, kovat ja kauniit kuin oikeat safiirit. Pennun kertoessa että hän oli jonkun kanssa matkassa huokaisi Loistesilmä hivenen. Nyt hänen ei tarvinnut rankaista pentua, mutta hänellä oli todellakin asioita setvittävänä tuon Keltakorvan kanssa. Pennun osoittaessa hännällään kohti Lemmikkiniityn reunaa, joka oli jopa melko kaukana siitä missä he olivat, jäi Loistesilmä tuijottamaa toista hivanan vihaisena kuunnellen pennun viimeiset sanat vielä. Saipahan naaras kuulla toisen nimen ja tietää vanhemmat ennen kuin pentu lopetti. Pennun lopetettua puhuminen nyökkäsi Loistesilmä hieman nousten seisomaan ja alkaessaan tallustaa kohti Keltakorvaa päättäväisesti. Naaras oli jo valmiiksi suunnitellut mitä sanoisi ja kun naaras saapui Keltakorvan eteen sanoi naaras toiselle: "Miten saatoit päästää pennun yksinään niityn pimentoon. Etkö tajua kuinka vaarallista on päästää pentu yksinään taivaltamaan. Jos jokin olisi hyökännyt pennun kimppuun olisit sinä liian kaukana ettet ehdi auttamaan häntä. Vaadin tuliklaanilta vastuullisuutta, ja pyydän että ensikerran olet vastuullisempi etkä jättäydy liian kauas pennusta."

_________________

[Loistesilmä]-[Kirkaskatse]-[Öljytassu]-[Juè]-[Quokkaloikka]. O.O"





I love balineeses!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Kuukuono
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 2370
Join date : 14.06.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : Parainen

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    Su Marras 01, 2015 9:27 am

Pentu jäi niille aloilleen, ja näki, että varapäälliköllä taisi olla muutama sananen Keltakorvalle, kun pian tuo saavutti tämän, eikä näyttänyt järin iloiselta maukuessaan sanansa toiselle.
    "Tietysti minä aiheutan vain harmia", pentu mumisi itsekseen katse maassa kunmes hänen korvansa värähtivät hänen kuullessaan Keltakorvan vastauksen, joka ei sekään ollut kivasti sanottu.

     "Minulle ei sinun tarvitse päätäsi aukoa", Keltakorva naukaisi vihaisena. Hän ei tekisi pahaa pennuille, ja osaisi huolehtia niistä vaikka ei hänellä omiakaan ollut. "Jos yrität vinkata siihen, ettei minulla ole kokemusta pennuista, niin kiitos vain, Loistesilmä!" 
     Säröpentu näki tapahtuman kaukaa, eikä hänen ehkä olisi kuulunut kuulla sanoja. Eikö Keltakorvalla siis ollut koskaan ollut pentuja? Voi raukkaa. Mutta Säröpentu toivottavasti voisi auttaa asiaa jotenkin tulevaisuudessa.

     "Sitäpaitsi", Keltakorva jatkoi. "Sinä olit siellä, haistoinhan minä sinut. Etkö sinö sitten kykenisi panemaan vastaan niille, jotka koettavat käydä pennun kimppuun? Mitä!" Keltakorva oli hyvin loukkaantnut ja siksi myös kiihkoontunut.
     Säröpentu päätti katsella vielä, josko jotain merkittävää tapahtuisi. Osaisikohan Loistesilmä pitää malttinsa ja olla kiivastumatta? Tai osaisiko hän vastata rauhoittavasti vai pyytäisikö hän viisaana anteeksi?

_________________
Meriklaanin nuorena soturina toimii Teräkynsi,
Tuliklaanissa seikkailee Tuhkaviiksi,
Tuliklaanissa on myös isäksi tullut Myrskyhäntä,
Luopiona vaeltaa kylmältä vaikuttava, mutta mukava Korppisydän,
Yöklaanissa tepastelee epävarma Vedenkuohu

Yöklaanista eronneena luopiona on myös mystinen Punamyrsky
Innokkaana Tuliklaanin jäsenenä tepastelee Säröpentu
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
balineesii
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1389
Join date : 07.12.2014
Ikä : 14
Paikkakunta : tuolla

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    To Marras 05, 2015 8:55 am

Loistesilmän suusta kuului vaimeaa sähinää Keltakorvan alkaessa puhua hänelle vihaiseen sävyyn hänen kohteliaan huomautuksensa jälkeen. "Älä auo päätäsi", mutisi naaras ääneti mielessään ruokkien sisällään olevia pahoja sanoja suuttumuksellaan. Toinen tulkitsi kaikki naaraan kiltit, huolella valitut sanat aivan väärin. Naaraasn oli tarkoitus vain antaa pientä kritiikkiä, mutta toinen otti sen solvauksina. Toinen yritti jopa tupata syytä hänen olemassa ololleen, mutta kyllä Loistesilmä tiesi toisen tekevän samaa vaikkei toinen häntä haistaisikaan eikä toinen voisi mitenkään tietää olisiko vastassa armeijallinen kissoja jotka tappoivat kaikki edessään. "Ensin aion sanoa sinulle... ÄÄLIÖ! Mitä olisi tapahtunut jos vastassa olisi ollut armeija, olisin ollut liian kaikana, olisin nukkunut, olisi ilmaantunut hullu koira, pentu olisi vahingossa saanut kyyn pureman tai jotakin hyvin saman kaltaista. Mitä minä olisin sille voinut. Muutenkin hän on SINUN vastuullasi eikä ole minun velvollisuutenu juosta joka pentua vahtimaan. Muutenkaan en väittänyt että sinulla ei olisi kokemusta pennuista, mutta kun kerran olet noin haavoittuvainen sen suhteen, et ole varma itsekkään oletko siinä niin hyvä kuin toivot tai itseltäsi vaadit. Et myöskään halua myöntää sitä, että teit virheen, vaan yritit peittää sen ja heittää sen minun harteilleni ja syykseni vaikka se ei ollut sitä lähelläkään. Totuus on myös, että valehtelit haistaessani minut. Lemmikit peittivät tuoksuni oravanveren kanssa joten et voinut haistaa minua. Kolmanneksi, pentujen ei minun mielestäni pitäisi talsia täällä, sillä täällä on paljon kettuja ja koiria jotka vainoavat soturia pienempiä saaliita", Loistesilmä sanoi toiselle osittain huutaen vilkuillen samalla pentua.

_________________

[Loistesilmä]-[Kirkaskatse]-[Öljytassu]-[Juè]-[Quokkaloikka]. O.O"





I love balineeses!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Kuukuono
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 2370
Join date : 14.06.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : Parainen

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    To Marras 05, 2015 9:03 am

Keltakorvan mitta alkoi olla lopussaan.
     "Jos kerta olet noin varma itsestäsi, niin hoida häntä itse", naaras tiuskaisi ja käänsi selkänsä varapäällikölle. Hän lähti talsimaan toiseen suuntaan päättäväisenä, ja vilkaisi Säröpentua nyökäten tuolle, merkiksi että tuon tulisi jäädä varapäällikön kanssa. Hän katosi pian näkyvistä.
     Säröpentu istui keskellä lemmikkejä vaimeana. Ei hänestä olisi tarvinnut riidellä tai miten sen nyt sanoisi. Ei hän olisi halunnut aiheuttaa vaivaa kenellekään. Keltakorva tuskin jäisi rangaistuksetta. Pentu käänsi korvansa äänen suuntaan, kun jokin rapisi lemmikkien keskellä. Hän kallisti päätään kummastuksissaan, ja huomasi pian kauniin perhosen, joka ei enää voinut lentää.
     "Hei", pentu maukui kuin ystävälleen. "Et näytä voivan hyvin", hän maukui kumartuessaan lähemmäs pientä hyönteistä. Hänen höyryävä hengityksensä raolla olevasta suustaan, sai perhosen kohmeiset siivet virkoamaan, ja se lähti jälleen lentoon tietämättä, että se olisi taas pian vaarassa kuolla. Lehtikato lähestyi hurjaa vauhtia ja oli jo ihan tassuilla.
     Säröpentu naukui hyvästit taivaalla liihottelevalle - lopulta näkyvistä katoavalle perhoselle, ja vilkaisi olisiko varapäällikkö missä.

_________________
Meriklaanin nuorena soturina toimii Teräkynsi,
Tuliklaanissa seikkailee Tuhkaviiksi,
Tuliklaanissa on myös isäksi tullut Myrskyhäntä,
Luopiona vaeltaa kylmältä vaikuttava, mutta mukava Korppisydän,
Yöklaanissa tepastelee epävarma Vedenkuohu

Yöklaanista eronneena luopiona on myös mystinen Punamyrsky
Innokkaana Tuliklaanin jäsenenä tepastelee Säröpentu
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
balineesii
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1389
Join date : 07.12.2014
Ikä : 14
Paikkakunta : tuolla

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    To Marras 05, 2015 9:54 am

"Kai se käy kun et kestä kuunnella tosiasioita, sillä kaipaat vain valheellisia onnitteluita ja kiitoksia!" Loistesilmä huusi toisen selälle näyttäen lopulta toiselle kieltään ärtyneenä rauhoittaen kuitenkin mielensä ja tyyneyttäen kasvojensa ilmeen, ennen kuin naaras edes harkitsi pennun luokse astelua, vaikka toinen olikin luultavasti kuullut naaraiden kovaäänisen keskustelun, joka aivan selvästi johti pahemmanlaatuiseen riitatilanteeseen jonka lopputuloksena joutui tuliklaanin maidonvalkoinen varapäälikkö vahtimaan pentua, joka oli arvaamattomampi kuin jääpeite lämpimänä kevätpäivänä, joka merkitsi sitä, että naaraan olisi ensin seurattava pennun toimintaa ennen, kuin hän oppisi tietämään, milloin pentu teki mitä ja milloin jotakin muuta. Kuitenkin Loistesilmä päätti alkaa pikkuhiljaa astelemaan kohti pentua joka katsoi viimeisintä pehosta joka ei ollut vielä vaipunut horrostilaan vaan oli uskaltautunut ulos horrospesästään. Loppujen lopuksi Säröpentu sentään auttoi pientä perhosta, vaikkakin vain väliaikaisesti, sillä pian jo perhosen elintoiminnot hidastuisivat, turtuisivat viileässä ilmassa. "Taisimme jäädä kahden, mutta jos minulta kysytään, olisi sinun hyvä palata leiriin, sillä miten minä nyt sen selitän, että olet lähtenyt Keltakorvan kanssa ja palasitkin minun kanssani. Millainen soppa siitäkin syntyisi, mutta jos olet sitä mieltä, että voimme jäädä tänne ja uskot ettei mitään suuria ongelmia ilmaannu, olen valmis huolehtimaan sinusta ja näyttämään sille väärin uskovalle Keltakorvalle, että minäkin osaan huolehtia pennuista vaikken koskaan väittänytkään, että osaisin, vaikka toinen siitä olikin ihan varma kokoajan", Loistesilmä sanoi katsomatta safiirinsinisillä silmillään suoraan pentuun vaan pikemminkin pennun läpi.

_________________

[Loistesilmä]-[Kirkaskatse]-[Öljytassu]-[Juè]-[Quokkaloikka]. O.O"





I love balineeses!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Kuukuono
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 2370
Join date : 14.06.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : Parainen

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    To Marras 05, 2015 10:01 am

Pentu katsoi lähestyvää naarasta, joka maukui sanojaan ilmeisenkin nopeasti. Pentu ehti tajuta sanoista vain kysymyksen: kykenisikö hän jäämään tänne kahden varapäällikön kanssa ilman hankaluuksia.
     "Luulisin niin", hän maukui rehellisesti ja katsoi naarasta tuon sinisiin silmiin. Hänen itsensä oikean -vihreän silmänsä yli kulki arpi toisen - sinisen silmän jäänkaltainen katse oli kiinni varapäällikössä. "Tiedän kyllä että puhuitte minusta", hän miukui lähes ääneti perään ja siirsi katseensa tassuihinsa. Sitten hän sulki silmänsä, avasi ne ja nosti katseensa järkähtämättömänä varapäällikön läpikatsovaan katseeseen. Kaipa he pärjäisivät, pentu tuumi mielessään, mutta odotti varapäällikön sanoja. Hän ei ollut kovinkaan riehuvaa sorttia, vaan aika kypsä ikäisekseen.

_________________
Meriklaanin nuorena soturina toimii Teräkynsi,
Tuliklaanissa seikkailee Tuhkaviiksi,
Tuliklaanissa on myös isäksi tullut Myrskyhäntä,
Luopiona vaeltaa kylmältä vaikuttava, mutta mukava Korppisydän,
Yöklaanissa tepastelee epävarma Vedenkuohu

Yöklaanista eronneena luopiona on myös mystinen Punamyrsky
Innokkaana Tuliklaanin jäsenenä tepastelee Säröpentu
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
balineesii
Klaaninvanhin
avatar

Viestien lukumäärä : 1389
Join date : 07.12.2014
Ikä : 14
Paikkakunta : tuolla

ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    To Marras 05, 2015 10:10 am

Loistesilmä nyökkäsi pienoisesti pennun myöntävälle vastaukselle. Pentu kuitenkin sanoi vielä jotakin joka liittyi Loistesilmän ja Keltakorvan keskusteluun. "Tiedän, että tiesit ja, että kuulit. Et voinut olla kuulematta kiivasta keskusteluamme joka päättyi väärinkäsitykseen ja Keltakorvan poistumiseen. Vaikka tuon jo tiesitkin, päätin kerrata asian vain muodollisuudenvuoksi sillä usein kun puhun, monet valittavat puhetyylistäni ja siitä, etten selittänyt sanomaani ja olen tästä äärimmäisen pahoillani, jos se sinua häiristee, vaikkakin tästä on alkanut tulla jo liki tapa silloin, kun en puhu jollekulle joka varmasti ymmärtää sanani selittämättä vaikeimman kautta", Loistesilmä sanoi pennulle katsomatta vieläkään pentua, toisin sanoen, katsoen metsän reunaan jolloin pentu jää ikään kuin sumeaksi siihen etusijalle. Toinen näkyi, mutta silti toinen ei ollut mitenkään terävä hahmo joka auheutti helposti pahanolontunteita kokemattomille, mutta maidonvalkoinen varapäälikkö ei ollut mikään kokematon läpikatsomisessa.

_________________

[Loistesilmä]-[Kirkaskatse]-[Öljytassu]-[Juè]-[Quokkaloikka]. O.O"





I love balineeses!
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Tapaamme näin keskel päivän valoo.    

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Tapaamme näin keskel päivän valoo.
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nelituuli :: Tuliklaanin alueet :: Lemmikkiniitty-
Siirry: