Villeintä verbaaliviiksien väpätystä
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Aurinkoa karkuun juosten

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Aurinkoa karkuun juosten   La Kesä 13, 2015 10:00 pm

Viherlehtisen iltapäivän kuuma aurinko paahtoi vaaleanharmaan kissan selkää. Päivä oli ollut tähän mennessä vuoden lämpimin ja aurinkohuipun rajapartio oli joutunut rehkimään painostavassa ilmassa, saamatta edes tuulen virettä oloansa helpottamaan. Heti partiosta päästyään oli nuutunut Sumusydän rientänyt pää viidentenä jalkana rannikolle. Meressä pulikoiminen voimisti aina. Lisäksi aaltojen seassa kelluminen sai meriklaanilaisen tuntemaan kummallista riemua sisikunnassaan, mutta ei sitäkään voisi koko päivää harrastaa. Klaanin kuulumisesta seuraavat tehtävät odottivat ja velvollisuudentuntoisena heppuna hän lähtikin niitä oitis suorittamaan. Saisipa senkin pois päiväjärjestyksestä.

Soturi oli valinnut metsästysalueekseen Saarnimetsän, toivoen ikiaikaisten puiden varjostavan riittävästi ettei hän aivan läkähtyisi turkkinsa alla. Tähtiklaanille kiitos Sumusydän ei sentään ollut pitkäkarvainen. Nyt hän kulki metsässä riistaa etsien, eikä voinut ymmärtää miksi olikaan lähtenyt. Lehvien läpi siivilöityneenäkin aurinko sai hänet haikailemaan epätoivoisesti varjoon. Uimisen mukanaan tuoma kosteus ja näin ollen viileys oli jo aikoja sitten haihtunut ilmaan ja kolli tunsi olevansa niin veltto ettei uskonut voivansa napata jalkapuolta ja puolikuuroa päästäistäkään.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Ma Kesä 15, 2015 5:28 am

Räsykorva istui suuren, kattuneen puun juuriston varjossa odottamassa. Hän oli nähnyt tämän paikan unessaan ja uskoi siksi vahvasti siihen, että tapaisi täällä jonkin Pimeyden Metsän kissoista. Tuuli oli seisahtunut täysin hänen siinä istuessaan ja metsä tuntui muuttuvan koko ajan vain kuumemmaksi. Hän oli kuitenkin kärsivällinen ja malttoi istua siinä tukahduttavassa kuumuudessa odottamassa viestintuojaa.

Varjot alkoivat syvetä auringonhuipun jälkeen ja metsänpohja hämärtyi. Vanhan soturin vaistot heräsivät, sillä hän tunsi luissaan Pimeyden Metsän läsnäolon. Varjot liikahtelivat, värisivät ja imivät kaiken valon kollin ympäriltä itseensä. Sitten kaikki hiljeni. Lintujen laulu sammui pois, kuin tähdet aamuauringon noustessa, ja kolli tunsi toisen kissan läsnäolon. Kaksi keltaista silmää tuijotti häntä varjojen pimeimmästä kohdasta. Räsykorva nousi tassuilleen ja nyökkäsi viestintuojalle tervehdykseksi. Varjojen kätkemä kissa siristi silmään ja asteli sitten eteenpäin, tai pikemminkin liukui ilman halki. Hänen tassunsa eivät koskettaneet maata eikä hänen turkistaan kuulunut kahahdustakaan. Kissa oli vain tumma hahmo kaikkea mustaa vasten, mutta Räsykorva saattoi tunnistaa hänet yhdeksi mestareistaan, Ruusuleuaksi (npc). Kollit tervehtivät vielä kerran toisiaan ja sitten Pimeyden Metsän kissa aukaisi suunsa ja alkoi ladella myrkyllisiä sanoja: "Aurinko tulee laskemaan vielä useaan otteeseen, ennen kuin tämä tulee toteen. Kohtaat kissan, joka etsii itselleen tovereita. Lyöttäydy hänen joukkoihinsa ja seuraa häntä minne hän ikinä meneekin, mutta älä lupaa mitään kenellekkään. Ota selvää siitä, kenen joukkoihin hän pyrkii ja heidän suunnitelmistaan. Ja kun asiat ovat selvät, häivy paikalta."

Räsykorva nyökkäsi Ruusuleualle ja vilkaisi sitten olkansa yli. Oliko hän kuullut jonkun askeleet metsässä? Oliko täällä joku muukin?

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Ti Kesä 16, 2015 12:52 am

Jopa varsin passiivisessa mielikuvituksessaan saattoi Sumusydän havaita ilman ihan väreilevän kuumuudesta. Vai oliko se sittenkään hänen uupuneen mielensä harhanäkyä? Ken tietää. Helle sai harmaan kollin vaipumaan ajatuksiinsa. Siinä kuljeskellessaan hailakankeltaisten silmien katse bongasi oravan, joka kuitenkin pääsi karkuun. Epäonnistumisestaan turhautuneena meriklaanilainen pinnisti korviaan uuden saaliin toivossa. Siinä höristellessään hän sattui kuulemaan pahaenteisellä äänellä lausuttuja sanoja: ”Lyöt... pyrkii ja... asiat... häivy..."

Samassa nuutunut kissa oli täysin valppaana. Lyöt pyrkii ja asiat häivy? Vaikka hän olikin kuullut vain yksittäisiä sanoja lauseiden keskeltä niin ei vaikuttanut hyvältä. Paikalla oli joku muukin. Tarkemmin ajateltuna ainakin kaksi kissaa, ellei joku sitten sattunut harrastamaan yksinpuhelua keskellä metsää. Koska ilma oli tyyni, ei se kantanut mukanaan hajunhäivääkään. Hän ei siis voinut päätellä keitä kissat olivat. Hiljaa kuin varkaissa oleva pentu Sumusydän hiippaili lähemmäksi, toivoen etteivät muukalaiset olleet jo kuullet hänen aiempaa tömistelyään. Hänen mieleensä nousivat oitis kummalliset kylpijänaaraat, jotka hän oli tavannut kevättalvesta näillä nurkilla erään valoklaanilaistoverinsa kanssa. Ääni, tai se mitä siitä oli saanut selvää vaikutti kuitenkin kuuluvan kollille. Puiden tummien runkojen väleistä alkoi häämöttää kilpikonnakuvioinen turkki. Toinen kissa oli pienikokoisen soturin näkymättömissä, mutta hän oli melkomoisen varma siitä etteivät ne olleet heikäläisiä, Meriklaanista siis. Oliko hän epähuomiossa eksynyt vieraille maille, vai olivatko kissat hänen klaaninsa reviirillä. Rungon taakse kätkeytyen soturi mietti olisiko viisainta häipyä vaivihkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut, vai ottaa asioista selvää. Siinä suojassa kököttäessään ja tilannetta pohtiessaan Sumusydän ei lainkaan huomannut että puun takaa pilkisti hänen hermostuksesta huiskiva häntänsä.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   To Kesä 18, 2015 1:58 am

Myös Ruusuleuka oli aistinut jotakin ja nyökkäsi Räsykorvalle merkiksi olla hiljaa. "Menen nyt. Hoitele sinä salakuuntelijat, jos satut heikäläisiä löytämään." Sitten varjokissa päästi tussahduksen ja katosi savuna ilmaan. Räsykorva jäi yksin seisoskelemaan siihen kaatuneen puun juurakkoa vasten ja tähyilemään häipyviin varjoihin. Vaikka soturi oli vanha, hänen silmänsä olivat yhä tarkat, ja siksi hän kykeni erottamaan pienen huiskivan hännän aivan yhden puunrungon vieressä. Kolli lähti hiipimään lähemmäs ja piti huolta, että pysyi näkymättömissä sekä asteli aavemmaisen hiljaa. Tuulta ei ollut ollenkaan, joten hajun karkaamisesta hänen ei tarvinnut huolehtia. Urkkija ei huomaisi häntä ennen kuin kolli seisoisi tuon takana.

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   To Kesä 18, 2015 8:32 am

Ventovieraiden suunnalta kuului vielä epämääräistä mutinaa, sitten oli hiljaista. Viimeisimmät sanat oli lausuttu niin hiljaa ettei Sumusydän ollut saanut niistä mitään selvää. Kun äänettömyys vain venyi ja venyi, soturi uskaltautui kurkistamaan rungon taa. Mutta siellä missä oli äsken ollut kissoja ei näkynyt enää mitään. Tämä alkoi muistuttaa jo liiaksi aiempia salaperäisiä tapahtumia. Kolli nousi jo kyyryasennostaan kunnolla seisaalleen ja valmistautui lähtemään, kun yhtäkkiä jokin vaisto sanoi että häntä tarkkailtiin. Vaaleanharmaa kissa viritti aistinsa äärimmilleen samalla kun hyytävä puistatuksen aalto kulki aina hännänpäästä korvannipukoihin asti. Hän oli kuulevinaan takaansa tasaisen hengityksen huminaa ja hitaasti, hyvin hitaasti Sumusydän käänsi päätään.

Soturin sydän oli tehdä valtaisan voltin rinnassa, sillä aivan kollin takana seisoi kookkaanpuoleinen kissa. Oli tavallista että hermostunut henkilö puhua pälpätti tyhjänpäiväisyyksiä. Niin meinasi tehdä myös silmin nähden säikähtäneelle soturille, kun palaset loksahtivat paikoilleen. Tuo kilpikonnakuvioinen ja repalekorvainen soturi oli se jota hän oli vakoillut! Ties kuinka kauan tämä oli seistä jököttänyt hänen takanaan. ”Ööh, hy-hyvää päivää”, Sumusydän änkytti loihtien kasvoilleen viattoman oloisen hymyn. Se oli toki varsin naurettavaa, olihan hän jo täysikasvuinen itsekin ja toinen ei vaikuttanut miltään untuvikolta, mutta mitä muutakaan kolli olisi hermostuksissaan voinut tehdä. Hän ei muutenkaan ollut niitä rohkeinpia veikkoja. Kunhan kissa ei vain olisi vihamielinen. Hyisellä katseella varustettu ja eittämättä voimakas vieras ei vaikuttanut siltä että taistelu tämän kanssa olisi ollut herkkua.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   To Kesä 18, 2015 11:10 am

Räsykorva tutkaili säikähtänyttä kissansurkimusta. Hänen teki kovasti mieli antaa pikkuinen korvapuusti tuolle uteliaalle urkkijalle, mutta malttoi vielä mielensä. Sen aika tulisi vielä, jos hän jaksaisi odottaa. Sen sijaan hän mulkaisi viattomasti hymyilevää kollia ja tuhahti: "Ja mitäs sinä täällä puun takana piileksit? Vanhaa mäyrääkö? Alappas selittää." Vanhan soturin pinna oli tänään taas harvinaisen kireellä, eikä hän voinut kuin kovistella tuolle luhistuvalta näyttävälle kissalle. Ja olihan Ruusuleukakin käskenyt häntä hankkiutumaan eroon salakuuntelijoista, joten tässä nyt sitä oltiin. Kollilta puuttui enää iso musta ruumissäkki sekä kivääri, niin hän olisi ollut valmis.

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Ma Kesä 22, 2015 6:01 am

Vaaleanharmaa kolli tunsi polkuanturoidensa hikoavan, eikä syynä suinkaan ollut pelkkä tukala sää. Kissa oli selvästi sitä tyyppiä jolle ei riittänyt pelkkä hymy. Pian tämä vaatikin selitystä. Siinä kykkiessään meriklaanilaissoturille ei tullut yhtään sopivaa mieleen. Paitsi tietysti totuus. Pakottaen itsensä ryhdistäytymään Sumusydän siirtyi istuma-asentoon ja naukui: ”Olin metsästämässä klaanilleni. Ja tuota, kuulin jotain ääntä. En ollut varma mikä se oli joten tulin saaliin toivossa katsomaan. Lähemmäksi päästyäni tiesin kyllä ettei mikään hiiri voi pitää niin kovaa ääntä. Mutta sehän olisi voinut olla vaikka kettu, joten minun oli oltava varma ettei äänen aiheuttaja ollut uhka klaanilleni. Ja jos epähuomiossa eksyin rajan väärälle puolelle niin olen erittäin pahoillani ja poistun välittömästi.” Se oli hyvin lähellä totuutta. Hän oli jopa onnistunut kuulostamaan vallan vakuuttavalta. Eri asia oli se oliko hän näyttänyt uskottavalta. Kollia näet huoletti se missä keskustelun toinen osapuoli tällä hetkellä luurasi. Jossakin lähettyvillä kenties.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Ti Kesä 23, 2015 6:22 am

Räsykorva siristi silmiään ja työntyi lähemmäs kissan kasvoja. "Mmh, vaikutat puhuvan totta. Mitä kuulit?" Kollista alkoi tuntua siltä, että hän haluisi hoitaa tämän nopeasti, jotta ehtisi vielä takaisin leiriin ennen kuin kukaan ehtisi kaipaamaan häntä enempää. Nopein tapa olisi listiä kissa hetimiten ja raahata ruumis Saarnimetsän sydämeen. Sitä hän ei kuitenkaan tekisi ennen kuin muut vaihtoehdot olisi karsittu pois. Liiasta tappamisesta voisi jäädä kiinni ja helposti.

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   To Kesä 25, 2015 3:24 am

Vaikka Sumusydämellä oli monia ei niin kehuttavia piirteitä, ei hänkään mikään täysi ääliö ollut. Jopa epävarmassa mielentilassaan kolli osasi laskea yhteen yksi ynnä yksi. Kilpikonnakuvioisen kovistelijan tunkiessa arpisen naamansa liki kiinni pienempään kissaan hän alkoi näet olla jo varma siitä ettei kaikki ollut kohdillaan. Ollessaan niin lähellä toista meriklaanilaissoturi havaitsi vaivatta kissasta huokuvan Valoklaanin ominaishajun. Kyseessä oli ensimmäinen ei-ystävällinen valoklaanilainen jonka kolli oli eläissään tavannut. Ei sillä että hän olisi tavannut heitä kovin montaa tai että kaikki sen klaanin kissat olisivat rauhanrakentajia. Vieras soturi vain sattui muistuttamaan käytökseltään enemmän ilkeää luopiota kuin kunniakasta klaanikissaa. Kolli oli jo saanut itsensä aika hyvin kuriin. Häntä ei enää huiskinut kuin mikäkin vanhanajan propelli ja ajatukset kulkivat selkeämmin. Ehkäpä tukalanpuoleisesta tilanteesta voisi selviytyä typerää esittäen. Varmaa se ei ollut, mutta kannatti ainakin yrittää. Sumusydän vastusti luontaista haluaan perääntyä lähemmäs työntyneen kissan tieltä ja vastasi vilpitöntä teeskennellen: ”Hmm... Kuulin vain muutaman sanan sieltä täältä, mitenkäs ne nyt menivätkään”, tässä välissä hän piti tauon ja rypisti otsaansa kuin olisi joutunut pinnistämään kovastikin muistaakseen ”joo, nyt muistan. Se oli jotain syömisestä ja pyrkimisestä. Ja häipymisestä. Miten niin, onko se osa jotain yllätystä jonka aiot tehdä ystävällesi ja pelkäät minun paljastavan sen? Vai miksi se oli niin salaista?” Vaaleanharmaa soturi oli tarkoituksella muuttanut 'lyömisen' 'syömiseksi'. Se kuulosti viattomammalta, arkipäiväisemmältä. Mikäli esitys menisi läpi, ei hänen ristikuulustelijansa olisi välttämättä enää niin hyökkäävän oloinen. Ja mikäli taas ei. Sitä hän ei mielellään miettinyt. Joka tapauksessa Sumusydän olisi voinut laittaa häntänsä pantiksi siitä ettei tuolla kilppariturkilla ollut hyvät mielessä, kun tämä kerran oli niin tarkka siitä mitä hän, yksi ruipelo katti, oli keskustelusta kuullut. Mahtoi olla suurikin salaisuus.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Su Kesä 28, 2015 7:43 am

Räsykorva murahti ja vetäytyi hieman kauemmas. Kolli vaikutti puhuvan totta ja olevan juuri sopiva tietämätön. Vanhan soturin kilpikonnaista turkkia alkoi kutienkin pistellä epämileyttävästi, joten hän mulkaisi uhriaan uudelleen. "Mitäs jos ajattelin syödä suihini klaanisi safkata?" hän kysyi terävästi. "Tai vaikkapa hotkaista päällikkösi? Kertoisitko siinä tapauksessa klaanillesi?" Räsykorva istahti tassuilleen ja jäi odottamaan viikset väpättäen toisen vastausta.

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Ti Kesä 30, 2015 10:01 pm

Kaikki tuntui menevän jo niin hyvin, kun kilpparikissakaan ei enää ollut aivan kiinni iholla, että Symysydän oli melkein huokaisemassa helpotuksesta. Mutta niinhän sitä sanotaan ettei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa. Toinen kolli näet heitti pöytään varsin kummallisen kysymyksen. ”Syödä Meriklaanin päällikön? Voi, enpä usko. Jäätähti on aikas kookas kaveri, et sinä häntä jaksaisi syödä, ellet ole nälkäkuoleman partailla. Eikö Valoklaanilla ole ollut riittävästi riistaa näinä helleaikoina?”, soturin vastatessa esitys alkoi jo rakoilla, ja hänen äänessään särähti epävarmuus. Ajastus kannibalismista sai herkähkön kissan vaivaantumaan. Siitäkin huolimatta että alitajuisesti kolli tiesi idean tulleen toiselle vain siksi että hän itse oli puhunut syömisestä. Ellei hän ollut kuullut alunperinkin väärin... Ei, se vaihtoehto ei ollut mistään kotoisin.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Su Heinä 05, 2015 9:43 am

Räsykorva havaitsi pienen särähdyksen kollin äänessä ja iski heti kiinni tämän epäilyyn. "Tiedätkö, olen aina pohtinut maistuvatko Meriklaanilaiset kalalta... Satutkos sinä tietämään jotain siitä?", hän kurnahti ja loi toiseen petollisen synkän virnistyksen. Todellisuudessa kollilla ei ollut mitään aikomusta syödä toista, sillä pelkkä ajatteleminenkin sai hänet pudistamaan päätään. Hän saattoi olla julma ja verenhimoinen, mutta sentään kannibalismiin hän ei ryhtyisi. Tästä asiasta tuo meriklaanilainen ei kuitenkaan saisi koskaan tietää, sillä Räsykorva hakkiutuisi hänestä eroon tavalla tai toisella.

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Ti Heinä 14, 2015 3:36 am

Sumusydän ei mahtanut mitään sille, että peruutti muutaman askeleen kauemmas kissasta. Kummallisine kysymyksineen tämä sai puistatuksen kulkemaan hänen lävitseen. Kovin kauas soturi ei kuitenkaan päässyt, sillä puu jonka takana hän oli piilotellut tuli nopeasti vastaan. ”Missäs juttukaverisi piileskelee?” kolli esitti vastakysymyksen koittaen kääntää puheen muualle hänen klaanitovereidensa popsimisesta. Sitä paitsi asia vaivasi Sumusydäntä. Ellei valoklaanilainen ollut sepittänyt synkkyyksiään monologina, niin toinen kissa voisi olla lähettyvillä. Ruipelon soturin teki niin kovasti katsoa taakseen varmistaakseen selustansa, että hän joutui suorastaan puremaan hammasta estääkseen sen. Ei olisi fiksua kääntää katsettaan uhkaavasta vieraasta ja joskus oli vain valittava kahdesta pahasta se pienempi. Takana hänen ruumistaan suojasi sentään puu ja olisi typerää antaa kirjavalle roistolle helppo maalitaulu, mikäli tämä aikoisi siirtyä sinänsä harmittomasta keskustelusta voimatoimiin.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Pe Heinä 17, 2015 2:33 am

Räsykorva murahti uhkaavasti ja paljasti kyntensä. "Se tieto ei taida kuulua sinulle." Todellisuudessa hänellä ei ollut enää mitään hajua siitä, mitä tekisi kissalle. Hän ei todellakaan viitsinyt listiä kollia, sillä siitä jäisi liian helposti kiinni. Hän ei myöskään voinut päästää kissaa noin vain palaamaan klaaninsa pariin, sillä kutale tiesi selvästi aivan liikaa. Nyt oltii pahassa jamassa. Ehkä hänen pitäisi kokeilla turmiollista "vitsihän se vain oli" taktiikkaa.

Kolli sujautti kyntensä nopeasti takaisin piiloon ja nuolaisi tassuaan. Sitten hän virnisti hieman ystävällisemmin ja alkoi sönköttää epämääräistä selitystä: "Sillä nimittäin hän palasi takaisin klaaniinsa. Me olimme vain harjoittelemassa pientä mmh näytöstä seuraavaan kokoontumiseen. Ja anteeksi muuten tuo uhkailu," kolli värähti sanoessaan anteeksi, "Rooli jäi vain päälle." Räsykorva tunsi itsensä älyttömän hölmöksi ja voimattomaksi kaikkine selityksineen, mutta yritti siitä huolimatta pitää myötätuntoisen virnistyksen naamallaan. "Ethän kerro tästä kenellekkään? Yllätys menisi piloille...".

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   La Heinä 18, 2015 7:05 am

Sumusydän suorastaan järkyttyi kun tähän asti niin tuimailmeisen vieraan kasvoille levisi virne, jonka voisi tulkita jopa ystävälliseksi. Oliko valoklaanilainen tullut ihan hulluksi? Jos kissaa oli uskominen niin näin ei ollut käynyt. Ja Sumusydänhän uskoi. Tokihan soturi huomasi toisen värähtävän anteeksipyynnön kohdalla, mutta kuvitteli sen johtuvan siitä miten pahoillaan tämä oli. Hän oli aina ollut helposti nenästä vedettävää sorttia ja joutunut sen vuoksi moneen pulaan. Ja selvittyään herkkäuskoisuuden tuomista ongelmista soturi ajatteli kaiken olleen vain tavallista epäonnea. Siispä kolli uskoi kyselemättä toisen kertoessa esityksestä, jota oli ollut harjoittelemassa.

Vaaleanharmaata kissaa monin kerroin viisaampi oli jokin alkukantainen vaisto, joka sai hänet pysymään yhä varuillaan. Joskin hän oli nyt huomattavasti rennompi kuin hetki sitten, eikä enää pelännyt selustansa puolesta. ”A-ai jaa. En tietenkään kerro”, Sumusydän sopersi yhä hämmentyneenä tästä radikaalista muutoksesta. Hän tunsi itsensä täydeksi hiirenaivoksi ja sitä peittääkseen totesi: ”Harmi etten pääse kokoontumiseen, olisin halunnut nähdä sen esityksenne.” Vaikka repaleisen korvan omaava kolli vaikuttikin juuri nyt ihan mukavalta ja normaalilta tuttavuudelta, oli soturilla kova kiire päästä hoitamaan se homma minkä vuoksi oli alun perin tänne tullutkin, ja palata takaisin tuttujen klaanitovereiden pariin. Sellaisten jotka eivät olleet mielenliikkeissään noin ennelta-arvaamattomia.

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Vedethe
Soturi
avatar

Viestien lukumäärä : 306
Join date : 17.05.2015
Ikä : 17
Paikkakunta : TARDIS

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   Su Heinä 19, 2015 4:01 am

"Hyvä", Räsykorva sanoi hymyssäsuin. "Voin siis päästää sinut lähtemään taas omille teillesi." Kollin oli pakko myöntää itselleen olevansa oikeasti oiva näyttelijä. Hän oli saanut hämättyä ihan täysjärkiseltä vaikuttavaa kissaa sen kaiken pelottelun jälkeen ja mennyt melkein itsekkin täydestä. Hän voisi joskus toistekin kokeilla tätä, jos se kerran tuotti niin hyvää tulosta. Mutta nyt hänen olisi hoidettava tämä keikka loppuun. Pimeyden metsää ei ollut pettäminen. "Oli muuten tästä kaikesta huolimatta hauska tavata sinut. Vaikutit ihan kivalta hepulta", Räsykorva lisäsi ja hymyili yli-ystävällisesti. "Voitaisiin nähdä toistekkin. Harmi vain, mutta minun pitää nyt mennä", hän sanoi ja heilautti hyvästiksi hännällään. Sitten hän loikki takaisin päin, kohti kaatunutta puuta jonkin matkaa, mutta pysähtyikin kuulomatkan päähän ja jäi tarkkailemaan puun taakse.

_________________
Tuliklaanin lojaali soturi Hallamarja sekä Valoklaanin kylmäsydäminen ja kaksi persoonaa omaava Pimeyden Metsän sätkynukke-soturi Räsykorva. Porukkaa pitää kauhussa Pimeyden metsän kuolleista palannut paholainen Routatassu.

Kissojani saa vapaasti piirtää, kunhan ilmoittaa minulle valmiista kuvasta :)
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot https://instagram.com/vedethe/
Tamu
Oppilas
avatar

Viestien lukumäärä : 164
Join date : 20.02.2015

ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   La Heinä 25, 2015 8:01 am

Epäilykset tuntuivat niin kovin turhilta leveästi hymyilevää kollia katsellessa. Kukaan ei voinut olla aina oikeassa ja ehkäpä tänään oli Sumusydämen vaistojen vuoro erehtyä. ”Samoin”, hän vastasi sallien hymyn nousta kasvoilleen. Valoklaanissa ei sittenkään ollut ainoatakaan ilkeää kissaa, aivan kuten herkkäuskoinen soturi oli aina kuvitellutkin. Pahuus kuului luopioille. Ja jos klaanikissoja oli siihen pakko sotkea, niin Yöklaanille. Vaaleanharmaa kissa katseli uuden tuttavansa loittonemista hetken, käännähtäen sitten tulosuuntaansa. ”Niin, se esitys olisi tosiaankin mukava nähdä. Vaikka uudet oppilaat tuntien onneaan saa kiittää se, joka ei joudu tarinaa seitsemää kertaa enempää kuulemaan”, mietiskeli Sumusydän itsekseen. Tyytyväisin mielin hän lähti tassuttamaan kohti Meriklaanin leiriä, pitäen samalla aistinsa valppaana tuliaisia varten.

//Tämä kohtaaminen taisi olla nyt tässä?

_________________
Tamun pillin mukaan tanssivat...
suurisydäminen soturi Sumusydän
ja ilkikurinen seikkailijaoppilas Juovatassu Meriklaanista,

sekä omissa oloissaan viihtyvä Raetassu Yöklaanista

Seuranhakuni
Jos minua ei kuulu vastailemaan peleihin, niin muistathan ensin katsastaa poissaoloni
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Sponsored content




ViestiAihe: Vs: Aurinkoa karkuun juosten   

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Aurinkoa karkuun juosten
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nelituuli :: Raja-alueet :: Saarnimetsä-
Siirry: